Olympiakylän maanväriset asumukset seisovat metalliaidan takana kolkkoina. Vielä puhtaan valkoisena hohtavat ulkokuntoilulaitteet odottavat käyttäjiään, ja pois käytöstä olevat valvontakamerat tarkkailevat risteyksiä. Läheltä kuuluu Pariisia kiertävän kehätie pauhu, ja aika ajoin yli jyristää lentokone.
Pariisin olympialaiset päättyivät muutama kuukausi sitten, mutta Seine-Saint-Denis'n departementin asukkaiden elämässä kisojen vaikutukset tuntuvat vielä pitkään.
Pariisin koillispuolella sijaitseva noin 1,5 miljoonan asukkaan Seine-Saint-Denis on yksi Ranskan köyhimmistä departementeista. Maan tilastokeskuksen Inseen mukaan vuonna 2021 lähes 30 prosenttia alueen asukkaista jäi köyhyysrajan alle.
Seine-Saint-Denis'ssä järjestettiin osa olympialaisten kisatapahtumista ja majoitettiin suuri osa kisavieraista.
– Alueen ilme on ehdottomasti muuttunut paljon. On kuntoilulaitteita ja uusia kauppoja, on luvattu uusia asuntoja. Hinnat ovat nousseet huimasti, Seine-Saint-Denis'ssä asuva Karim Bendaoud sanoo STT:lle.
Eräs toinen, metrosta pois kiirehtivä paikallinen puolestaan kertoo, että olympialaiset ovat parasta, mitä alueelle on koskaan tapahtunut.
Lähes 20 000 ihmistä pakkosiirretty
Viitisen kilometriä olympiakylästä Pariisiin päin, Saint-Denis'n kanavan varrella rivissä seisovat betoniset liikenne-esteet muistuttavat olympialaisten toisenlaisesta perinnöstä.
Vielä heinäkuun alussa paikalla oli paperittomien ja kodittomien ihmisten leiri. Se sai kuitenkin väistyä olympialaisten avajaisia, koska kanavan rannat haluttiin siistiä ennen olympiatulen kuljetusta. Olympiatuli kulki Seine-Saint-Denis'stä kanavaa pitkin Seinejoelle.
– Joitain päiviä ennen kisojen avajaisia poliisit tyhjensivät neljä tällaista leiriä kanavan varrelta, kertoo projektipäällikkö Milou Borsotti Maailman lääkärit -järjestöstä (ransk. Medecins du Monde) STT:lle.
Muutamissa tunneissa siirrettiin yli 150 ihmistä. Miloun mukaan poliisit tuhosivat telttaleirin jäänteet ja ihmisten jättämät tavarat.
Järjestön mukaan on epäselvää, mikä siirrettyjen ihmisten kohtalo on.
Maailman lääkärit on mukana Mitalin kääntöpuoli -kollektiivissa (ransk. Revers de la Medaille), joka on pitänyt esillä olympialaisten tieltä pakkosiirrettyjä ihmisiä.
Kollektiivin marraskuussa julkaiseman loppuraportin mukaan viime ja tänä vuonna pääkaupunkiseudulta on siirretty ainakin lähes 20 000 ihmistä eli yli 30 prosenttia enemmän kuin ajanjaksolla 2021–2022.
Järjestelykomitea hehkuttaa kehitysloikkaa
Olympialaisten järjestelykomitean silmissä kisat ovat tarjonneet jättiloikan Seine-Saint-Denis'n departementin kehitykselle. Seine-Saint-Denis on hypännyt 30 vuotta eteenpäin, sanoo kisojen vaikutuksista ja perinnöstä vastaava Marie Barsacq STT:lle.
– Ideana on ollut, että kisojen vaikutus olisi erityisesti paikallisille mahdollisimman positiivinen. Sellainen, että paikalliset ymmärtävät, miksi halusimme järjestää kisat Pariisissa, Barsacq selittää innoissaan.
– Olympialaiset Seine-Saint-Denis'n palveluksessa, Barsacq muotoilee.
Inspiraatiota on saatu myös Suomesta. Tuhansissa ranskalaiskouluissa on otettu Liikkuva koulu -hankkeen mukaisesti käyttöön keinoja, joilla oppilaiden päivään saataisiin lisättyä puoli tuntia liikuntaa.
Barsacq korostaa, että olympialaisten avulla on pyritty vastaamaan alueen sosiaalisiin ongelmiin.
– Olemme halunneet näyttää, että myös urheilu voi tuoda ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin. Urheilu ei ole vain arvokisoja, Barsacq sanoo.
Pakkosiirtoja koskevan kysymyksen Barsacq kuittaa siirtämällä vastuun Pariisin kaupungille. STT yritti tavoitella myös kaupungilta kommenttia asiaan, mutta sähköpostitse tulleessa vastauksessa ei otettu järjestöjen esittämään kritiikkiin kantaa.
Tulevaisuuden ekokaupunginosa
Seine-Saint-Denis sai leijonanosan olympialaisia varten tehdyistä julkisista investoinneista, lähes 1,4 miljardia euroa.
Olympialaisten järjestelykomitean lupaaman, tulevaisuuteen katsovan ekokaupunginosan selkärangan muodostavat olympiakylän asunnot. Rakentamisessa on käytetty vähähiilistä betonia, ja asunnot lämmitetään ja viilennetään maalämmöllä.
Alueella sijaitseva pilvenpiirtäjä on kunnostettu luksushotelliksi. Lisäksi on rakennettu muiden muassa ulkokuntoilualueita, urheiluhalleja, pienempiä uima-altaita, siltoja ja junaliikenteen ääntä vaimentava meluvalli.
Lista on pitkä.
Barsacquin mukaan kaikki on suunniteltu vastaamaan asukkaiden tarpeita. Erityisesti on panostettu esteettömyyteen.
Järjestelykomitea on vakuuttanut, että olympiavieraita varten rakennetusta 4 000 asunnosta 25–40 prosenttia on jäämässä sosiaalisiksi vuokra-asunnoiksi. Loput on tarkoitus myydä asunnoiksi tai toimistokäyttöön.
Departementtiin olympialaisia varten rakennettu olympiakylä, uima-altaita ja 8 000-paikkainen Adidas-urheiluareena jäävät Barsacquin mukaan niin ikään suurimmaksi osaksi asukkaiden käyttöön.
Riskinä alueen keskiluokkaistuminen
Olympialaisten järjestelyjä arvostelleen Saccage-järjestön (suom. hävitys) aktivisti Noah Farjon suhtautuu lupauksiin penseästi.
Lähes 300 ihmistä joutui muuttamaan pois uusien ekoasuntojen tieltä muutama vuosi sitten, kun Olympiakylää alettiin rakentaa, hän muistuttaa. Paikalla aiemmin ollut rakennus tuhottiin.
– Uusista asunnoista tulee niin kalliita, ettei tavallisilla ihmisillä ole niihin rahaa, Farjon uskoo.
Järjestöt ja asukkaat ovatkin olleet huolissaan myös siitä, että uudet, hienot asuinalueet houkuttelevat etupäässä varakkaampia asukkaita. Tämä voi nostaa asuntojen hintoja ja lisätä alueen gentrifikaatiota eli keskiluokkaistumista.
Tilastokeskus Inseen mukaan hintojen noususta on jo viitteitä. Vuonna 2020 Seine Saint-Denisin asuntojen mediaanimyyntihinta oli 3 750 euroa neliömetriltä, kun vuonna 2013 se oli 3 200 euroa. Hinnat ovat nousseet siis lähes 20 prosenttia.
Seine-Saint-Denis'n olympiakylän päätyminen varakkaiden asunnoiksi ei olisi olympialaisten historiassa poikkeus, vaan pikemminkin sääntö. Tutkijat ovat arvostelleet esimerkiksi Lontoon olympialaisiin rakennettua, sosiaaliseksi asuntotuotannoksi markkinoitua olympiakylää ja Rio de Janeiron olympialaisia varten rakennettuja luksusasuntoja.
– Olympialaiset pahentavat ongelmia, jotka ovat jo näkyvissä yhteiskunnassamme, tiivistää aktivisti Noah Farjon.
