Oikeudenkäynti Suomenlahdella uutenavuotena tapahtuneista kaapelivaurioista tuli torstaina päätökseen, kun Helsingin käräjäoikeudessa kuultiin osapuolten loppulausunnot.
Syyttäjien mukaan Fitburg-rahtialuksen kapteeni Andrei Maksimenko sekä pursimies syyllistyivät kahden merenalaisen tietoliikennekaapelin vahingoittamiseen ja kahdeksan muun merenalaisen yhteyden vahingoittamisen yritykseen, kun alus raahasi rikkoontunutta ankkuriaan merenpohjaa pitkin Suomenlahdella.
Syyttäjät vaativat miehille vähintään 2,5 vuoden ehdottomia vankeusrangaistuksia törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä. Syyttäjien mukaan alus veti perässään ankkuriketjua ja sen päässä olevaa vaurioituneen ankkurin tukkia meren pohjaa pitkin Suomenlahdella noin 130 kilometrin matkan rikkoen Elisan ja Arelion Finlandin tietoliikennekaapelit.
Syyttäjät katsovat teon aiheuttaneen vakavaa vaaraa tietoliikenne-, sähkö- ja kaasuverkkojen toiminnalle Suomessa.
Viimeisen istuntopäivän päätteeksi käräjäoikeus määräsi syytetyt matkustuskieltoon, kunnes lopullinen tuomio asiassa annetaan marraskuussa. Syyttäjät vaativat matkustuskiellon jatkamista.
"Ainoa vaihtoehto"
Syyttäjien mukaan on poissuljettua, että ankkuri olisi pudonnut vahingossa. Tätä vastaan puhuvat heidän mukaansa esimerkiksi se, että ankkuripeli eli ankkurivinssi ja ketjustoppari olivat kauttaaltaan jäässä eikä niitä ollut siksi voitu hetkeen käyttää. Ankkurin hallitsematon putoaminen olisi myös aiheuttanut meteliä ja vaurioittanut alusta, eikä sellaista ollut huomattu.
Rahtialus myös oli vaurioituneiden kaapeleiden vaurioitumiskohdassa epäillyn rikoksen tekoaikaan, syyttäjät sanovat. Lisäksi vaurioiden mekanismi sopii heidän mukaansa hyvin siihen, että ne katkesivat ankkurin vetämisen vuoksi. Todisteet osoittavat syyttäjien mukaan, että kaapelit olivat venytyksessä ennen katkeamista.
Raahausjälki sopii aluksen ankkuritukin muotoon ja ulottuu ankkurin nostohetkestä Suomenlahdella Venäjän aluevesille asti.
– Ainoaksi vaihtoehdoksi on jäänyt se, että se (ankkurin putoaminen) on inhimillisen toiminnan seurausta, valtionsyyttäjä Heidi Nummela sanoi.
Syyttäjät kuitenkin myönsivät, että vaikka poliisi oli esitutkinnassa yrittänyt selvittää esimerkiksi sitä, miten, missä vaiheessa ja kenen toimesta ankkuri on joutunut veteen, siihen ei saatu varmuutta.
– Sen voimme varmuudella sanoa, että tämä alus on raahannut ankkuria perässään Venäjän rajalta lähtien 130 kilometriä rikkoen tullessaan kaapelit. Sitä emme tiedä, missä vaiheessa ankkuri on sitä ennen joutunut veteen. Ainoat, jotka sen tietävät, ovat vastaajat, Nummela sanoi.
Kapteeni ja pursimies kiistävät
Rahtialuksen kapteeni Maksimenko ja pursimies kiistävät syytteet.
Maksimenkon puolustusasianajaja Olli Etelämäki sanoi, ettei kapteeni ollut tiennyt ankkurin raahautumisesta eikä hän siten myöskään ole voinut hyväksyä aluksen kulkua ankkuria raahaten, kuten syyttäjät esittävät.
Etelämäen mukaan aluksen lähdettyä Pietarista kapteenilla oli tieto, että ankkuri on ylhäällä. Matkan aikana laivan kulussa, nopeudessa tai kulutuksessa ei myöskään näkynyt mitään muutoksia, joista olisi voinut päätellä ankkurin raahautuvan.
Pursimiehen oikeusavustaja, varatuomari Markku Salonen sanoi, että kaikki näytti pursimiehen mukaan Pietarin satamasta lähdettäessä siltä, että ankkuri oli ylhäällä eikä tällä ollut syytä olettaa toisin.
Kapteeni Maksimenkon kanssa samanlaiseen beigemeleerattuun puvuntakkiin pukeutunut pursimies pyysi ja sai oikeudelta luvan sanoa muutaman sanan oikeusavustajansa puheenvuoron jälkeen.
– Olemme oikeudenmukaisessa maassa ja odotamme teiltä oikeudenmukaista ratkaisua tässä asiassa. Minä pidän työstäni, rakastan omaa maatani ja pidän myös yhtiöstä, jossa olin töissä, mies sanoi tulkin välityksellä ja kiitti oikeutta suomeksi puheenvuoronsa päätteeksi.
Puolustus vetosi loppupuheenvuoroissaan myös todistelussa esitettyyn vaihtoehtoiseen tapahtumienkulkuun eli piilevän teknisen vian todennäköisyyteen.
Jälleen keskustelua toimivallasta
Jo syyskuussa oikeudenkäynnin alkaessa asiassa käytiin pitkä keskustelu siitä, onko Suomi asiassa toimivaltainen. Keskustelu jatkui myös loppulausuntopäivänä.
Syyttäjät katsovat, että epäiltyjen rikosten seurausten voi katsoa aiheutuneen Helsingissä, koska Arelion Finlandin ja Elisan kotipaikat ovat siellä. Näin ollen toimivaltainen käräjäoikeus on Helsingin käräjäoikeus.
Puolustuksen mukaan Suomella taas ei ole asiassa rikosoikeudellista toimivaltaa, koska asiassa ei ole tahallisuutta. Aiemmin puolustus on vedonnut myös siihen, ettei Suomella ole asiassa toimivaltaa, koska kaapeleiden vauriopaikat ovat Suomen aluevesien ulkopuolella.
Toisessa kaapelirikkotapauksessa eli Eagle S:n tapauksessa Helsingin käräjäoikeus päätti lokakuussa 2025 jättää syytteet tutkimatta sillä perusteella, etteivät Suomen tuomioistuimet ole asiassa toimivaltaisia.
Syyttäjä valitti hovioikeuteen, ja viime elokuussa Helsingin hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen. Hovioikeus katsoi, että Suomen oikeusviranomaisilla on oikeus tutkia Eagle S:n miehistöä vastaan nostetut syytteet.
Hovioikeus palautti ratkaisullaan asian käräjäoikeuteen. Hovioikeuden ratkaisuun voi hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.
