Vaasan seudulla, kuten rannikko-Pohjanmaalla ja koko Suomessa, on monia ja monenlaisia kotiseutumuseoita. Suurin osa niistä on avoinna vain kesäisin, ja muulloin tilauksesta. Kotiseutumuseot kertovat, kuinka juuri tietyllä alueella ennen asuttiin ja elettiin.
Vaasa-lehti lähti tutustumaan tarkemmin kolmeen levikkialueensa kotiseutumuseoon.
Laihian Kotiseutu- ja Nuukuurenmuseo
Laihian Kotiseutumuseo sijaitsee 1700-luvun lopulla rakennetussa Rapilan suvun entisessä kotitalossa. Viimeiset Rapilat muuttivat pois 1970-luvun alussa, minkä jälkeen tila on ollut museoyhdistyksen omistuksessa ja hoidossa pääosin talkootyöllä.
Isoon päärakennukseen astutaan ison pihan ja sisäporstuan kautta. Vasemmalla on tupa 1800-luvun perinteisessä asussaan. Menneiden isäntien ja emäntien jalanjäljet näkyvät lattiassa.
– Ei silloin lähdetty noin vain rentoutumaan. Lieden läheisyys oli emäntien valtakuntaa. Siinä kului paljon aikaa ja se näkyy lattiassa, Olli Väisänen kertoo.
Hän on museosta vastaavan Laihian kotiseutu- ja museoyhdistyksen sihteeri.
Vauvan puinen kiikkuu heijaa hiljaa parin käsivarren mitan päässä tulisijasta. Tuvasta on kulku emännän huoneeseen, ja siitä edelleen isännän kamariin.
Perspektiiviä
naisten historiasta
Laihialaiset Vanessa Rantala, 17, ja Siiri Mäki, 18, toimivat museon kesäoppaina. Vanessa Rantalalle kesä on jo toinen peräkkäinen. Takaisin museolle toi kiinnostus historiaan.
– Tämä on tosi kiva kesätyöpaikka. Ihanan vanhanaikainen ja erilainen, ja historia kiinnostaa paljon, Rantala kertoo ja aikoo tulevan syksyn ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaa historian.
Kesätyö historiaa täynnä olevassa miljöössä antaa näkökulmaa nykyaikaan.
– En haluaisi elää menneisyydessä. Naisten elämä oli silloin paljon vaikeampaa, Siiri Mäki sanoo.
Laihian Kotiseutu- ja Nuukuurenmuseon kesä
Avoinna 31.7.2026 asti ti–la klo 11–17 ja su klo 12–16.
Heinäkuussa tiistaisin pelimanni-illat klo 18–20.
Sundomin kotiseutumuseo
Atle Birell ja Alfred Grönlund ovat juuri aloittaneet kuukauden mittaisen kesätyön Sundomin kotiseutumuseolla Vaasassa.
Sundomilaisten lukiolaisnuorten kesätyönä on digitalisoida papereilla olevia museon kokoelmaesineiden tietoja tietokoneohjelmaan.
Jossain vaiheessa, mutta ei aivan vielä, kokoelmatiedot ovat avoimesti kaikkien saatavilla verkossa.
– Paikallishistoria kiinnostaa minua tosi paljon, se mitä täällä Sundomissa on ennen ollut, Alfred Grönlund toteaa.
Tätäkin museota pyörittää yhdistys eli Sundomin kyläseutuyhdistys. Työtä tehdään palkattuja kesätyöntekijöitä lukuun ottamatta talkoilla.
Yhdistyksen puheenjohtaja Mia Wiikille on tärkeää saada nuorille kesäksi töitä museolla.
– Nimenomaan tämän kylän nuorille, sitä painotamme kesätyön haussa, Wiik sanoo.
Nuorten palkka koostuu Vaasan kaupungilta, Osuuspankilta ja Aktion Österbottenilta saaduista avustuksista.
Kokoelmatyöntekijöiden lisäksi museolla on tänä kesänä töissä viisi kahvilatyöntekijää ja opasta, kaikki kylän nuoria. Osa heistä työskentelee Söderfjärdenin Meteoriihellä, joka kuuluu myös yhdistykselle.
Sisustus koottu kokoelmista
Sundomin kotiseutumuseon alueella on yhteensä seitsemän rakennusta, joista päätalo on 1700-luvun lopulla rakennettu Hortansin suvun talo.
Sen viimeiset asukkaat olivat maanviljelijäpari Edvard ja Hanna Hortans, jotka muuttivat pois jo 1920-luvulla. Talo oli jonkin aikaa vuokrakäytössä, kunnes se vuonna 1962 vihittiin museoyhdistyksen käyttöön.
Tuvan sisustus koostuu museon huonekalu-, esine- ja tekstiilikokoelmista, jotka on kerätty ja saatu lahjoituksina eri puolilta Sundomin kylää. Talo ei siis näytä siltä, millainen se on ollut Hortansien suvun elinaikana.
– Siitä meillä ei ole tietoa, yhdistyksen museojaoston puheenjohtaja Helena Sandström-Snickars sanoo.
Sundomin kotiseutumuseon kesä
Museoalue ja kahvila avoinna heinäkuun ajan ma–pe klo 13–17, jolloin oppaat paikalla.
23.8.2026 Tapahtumapäivä, ohjelma tarkentuu
Brinkenin museo
Maalahdesta Brinkenin museoalueelta löytyy Orren sisarusten kotitalo, Orregården. Vuonna 1879 rakennettu talo on alkuperäisellä paikallaan, ja sen asukkaiden tarina on varsin mielenkiintoinen.
Talon viimeisiä asukkaita olivat neljä Orren sisarusta. Kaksi heistä, vanhin Amanda ja nuorin
Edit, olivat palkkatöissä, ja kaksi keskimmäistä sisarusta Hilda ja Maria tekivät pääasiassa oman tilan töitä kotona.
– Amanda Orre opiskeli puutarha-alaa Vaasassa ja Högvallassa kotitalousalaa, museon toiminnasta vastaavan Maalahden museoyhdistyksen puheenjohtaja Solveig Söderback kertoo.
Koulutuksensa kautta Amanda Orrella oli kykyä uudistaa kotitilan puutarhaviljelyä. Hän laajensi viljeltävien lajien määrää selvästi.
– Erilaisia vihanneksia, tomaatteja, marjoja, hedelmäpuita, eri lajisia kukkia, Söderback luettelee.
1900-luvun alkupuolella monilajinen viljely oli Pohjanmaalla vielä hyvin harvinaista. Siksi sisarusten puutarha on Söderbackin mukaan Brinkenin museoalueen helmi.
Sisaruksista Hilda keskittyi tuotteiden myyntiin Vaasan torilla, jonne hän ajoi kesäisin hevoskärryillä ja talvisin reellä.
– Vaasaan pääsi Maalahden satamasta kesäisin myös höyrylaivalla, kunnes linja-autot tulivat 1930-luvulla, museoyhdistyksen varapuheenjohtaja Mikael Storfors kertoo.
Sisaruksista viimeisin eloonjäänyt, opettaja Edit Hultin ja hänen tyttärensä Gunnel, luovuttivat kotitilansa museoyhdistyksen käyttöön 1970-luvulla.
Pohjanmaan alueen kaikki kotiseutumuseot ja muuta lisätietoa löytyy verkosta Museo Pohjanmaa -portaalista.
Brinkenin museon kesä
Avoinna 8.8.2026 asti ti–la klo 13–18.
Kotiseutupäivä 12.7.2026
Kukkien päivä 9.8.2026. Myynnissä mm. puutarhasta kerättyjä kukkakimppuja.
Nämä kotiseutumuseot ovat auki sopimuksen mukaan
- Hannan tupa, Västervik. Tutustu alueen pyykkäreiden sekä Gerbyn-Västervikin kotiseudun historiaan.
- Myrbergsgården, Vöyri. Tutustu entisajan talonpoikaiselämäään ja maakunnan hienoimpiin puku- ja tekstiilikokoelmiin.
- Raippaluodon kotiseutumuseo, Raippaluoto. Tutustu tyypilliseen saaristolaistilaan 1700–1800-luvun esineineen ja huonekaluineen.
- Rekipellon Fädernegården, Vöyri. Tutustu 1800-luvun lopun maalaiselämään ja ajalle uskolliseen sisustukseen.
Yhteystiedot ja lisää museoita löydät Pohjanmaan museon ylläpitämältä Pohjanmaan museoportaali -verkkosivulta.
