”Joko kello on yhdeksän illalla? Vastahan se oli kuusi, kun istuin tähän kannettavan eteen. Taas menee yötöiksi.” Olen tämän syksyn aikana saanut todeta näin viikoittain. Niin koulu- kuin työjutuissani vallitsee ajoittain hallitsematon kaaos.
Luin vasta artikkelin, jossa neuvottiin kuinka työpäivä pitäisi rytmittää, jotta aikaa ei kuluisi turhiin sähköpostin avaamisiin, jolloin keskittyminen työtehtävästä herpaantuu. Löysin itseni tekstistä, sillä minua vaivaa entisestään paheneva somemania. Jos istun koneen ääressä kirjoittamassa tekstiä, joka ei luonnistu heti, eksyn helposti sosiaalisen median syövereihin, kunnes huomaan, että olen tuijottanut somea kohta tunnin ja työ on edelleen kesken.
Sosiaalinen media on erittäin hyödyllinen ja nopea yhteydenpitokanava. Sitä käytetään yhä enemmän myös työasioiden hoitamiseen, jolloin työpäivän aikana saatuihin työn ulkopuolisiin viesteihin on lähes mahdotonta olla noteeraamatta työajalla.
Jos työaikaa kuluu omien ystävyyssuhteiden ylläpitämiseen, niin myös vapaa-aikaa menee työasioiden hoitamiseen. Olen syksyn mittaan seurannut, kuinka ystäväni puhelin piippaa vähän väliä, kun hänen työkaverinsa ja pomo laittavat viestiä työpaikan WhatsApp-ryhmään. On mahdotonta irtaantua työasioista, jos puhelimeen tulee 40 eri ihmiseltä peukkuhymiö-vastauksia, johonkin työhön liittyvään asiaan. Juuri sosiaalisen median varjopuoli onkin se, että kun se kiteyttää koko elämäsi samaan sovellukseen, on vaikea erottaa kavereita, koulu- ja työasioita toisistaan. Usein lomalla et pääse täysin irtautumaan töistä, jos haluat pitää yhteyttä ystäviisi.
Onko sitten mahdollista olla nopea ja elää tässä ajassa ilman kaaosta? Itse en ainakaan täysin kykene siihen, mutta näin vuoden vaihtuessa voin luvata, että harjoittelen koulun alkaessa artikkelissa mainittujen ohjeiden avulla kaaoksen hallintaa, jotta en tuhlaisi muutenkin kortilla olevaa aikaani turhuuksiin. Hyvää ja tehokkaampaa uutta vuotta kaikille!