Pohjanmaan liiton johtaja Olav Jern ei hauku eteläpohjalaisia nihkeästä suhtautumisesta turvapaikanhakijoihin. Hänen mielestään erilaisten asenteiden takana on selkeät syyt.
Syyt ovat historiassa.
– Perustava taustasyy on tietenkin maantiede. Pohjanmaan kunnat ovat olleet hyvin voimakkaassa vuorovaikutuksessa ulkomaailman kanssa.
Yhteydet ovat olleet ja ovat tiiviit erityisesti Ruotsiin. Merien ansiosta kontakteja on ollut kauan muihinkin maihin.
– Se on vaikuttanut sillä tavalla, että asenne maahanmuuttoon on ollut viime vuosikymmeniä erilainen.
Maahanmuutto on edelleen voimakasta Pohjanmaalle. Hän huomauttaa, että Ruotsin läheisyys ei selitä kaikkea. Jern viittaa Vietnamin pakolaisiin. Suomeen tuotiin kiintiöpakolaisia.
– Silloin esimerkiksi Närpiöön tuli heitä, ja se onnistui erittäin hyvin.
Hyvät kokemukset avasivat tien jatkolle. 1990-luvun alussa Balkanin sodan jälkeen Pohjanmaalle tuli lisää maahanmuuttajia. Hekin kotoutuivat hyvin. Rikollisuuden kasvuakaan ei havaittu.
Myös lähetystyö Afrikassa toi jonkin verran ihmisiä Pohjanmaalle.
– Afrikasta ihmisiä tuli sen johdosta tänne jo 1970-luvulla. He tulivat tänne opiskelemaan.
Olav Jern muistaa, että alku ei ollut ongelmatonta yleensäkään. Hän muistelee tätiään Elli Sigfridsiä, joka oli kansanedustajana. Tämä tunsi hyvin lähetystyön. Asenneongelmaan törmättiin, kun nigerialainen mies tuli Pohjanmaalle Korsholman maamieskouluun.
– Silloin poliisi olisi kernaasti halunnut hänet pois maasta.
Sisäasiainministeriön poliisiosaston Ulkomaalaistoimiston päällikkönä oli tuolloin kuuluisa Eila Kännö.
– Hän oli sanonut tädille, että miten sinä voit tuoda tuollaista saastaa tähän maahan.
Jernin mukaan täti oli pyytänyt Kännöltä sanansa kirjallisena. Ei ollut saanut.
Olav Jern huomauttaa, että yksi syy onnistumiseen on se, että muuttajilla on ollut annettavaa.
– Työperäinen maahanmuutto on edelleen suurta. Esimerkiksi lasinalaisessa viljely on erittäin riippuvaista heistä.
Hän huomauttaa, että kaikki eivät ole tomaatteja poimimassa ja hoitamassa.
– Osa metallialankin yrityksistä on heistä riippuvaisia. Myös turkistarhaus ja muu maatalous.
Osalla muuttaneista on korkea, erikoisalan ammattitaito. Jern mainitsee Vaasassa toimivat Wärtsilän, ABB:n ja Vaconin.
– Siellä on hyvin laaja kirjo eri maista lähteneitä töissä. He ovat osaajia.
Lisäksi on runsaasti ulkomaalaisia opiskelijoita Vaasan yliopistossa. Olav Jern ei halua asettua oppimestariksi eteläpohjalaisille päättäjille, mutta yhden neuvon hän antaa sitä erikseen pyydettäessä.
– Pitää aina muistaa, että jokainen maahanmuuttaja tai pakolainen on ihminen.
Eri tavalla käyttäytyvät ja ajattelevat ihmiset saattavat synnyttää epäluuloja. Hän muistuttaa, että oman identiteetin pitäminen on jokaiselle ihmiselle luontaista. Hän viittaa Ruotsiin muuttaneisiin suomalaisiin. Jern tietää, että heiltä on usein kysytty, kumman puolella olette esimerkiksi jääkiekko-ottelussa.
– Useimmissa tapauksissa he ovat Suomen puolella. Jokainen kantaa mukanaan myös taustansa.
Suomalaisia on muuttanut paljon kauemmaksikin.
– Amerikansuomalaisille on hyvin tärkeää, että he voivat pitää kielensä ja kulttuurinsa. Samalla tavalla meidän pitää kohdella tänne muuttavia.
OSMO KAHARI