Alue- ja kuntavaalien ongelmat ja hylättyjen äänten suuri osuus eivät oikeusministeriön arvion mukaan korjaantuisi sillä, että eri vaaleille otettaisiin käyttöön erilliset äänestyskopit.
Oikeusministeriön torstaina julkaiseman muistion mukaan tilastollinen analyysi osoittaa, että kahden kopin käyttö vähensi hylättyjen äänten määrää hieman, mutta tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä.
Ministeriö huomauttaa, että joillakin äänestysalueilla hylättyjen äänten määrä nousi yli kymmeneen prosenttiin, vaikka kunta käytti kahta erillistä äänestyskoppia.
Huhtikuun aluevaaleissa koko maassa annettiin yhteensä reilut kaksi miljoonaa ääntä, joista mitättömiä eli hylättyjä ääniä oli lähes 82 000 eli neljä prosenttia. Kuntavaaleissa annettiin liki 2 460 000 ääntä, joista 1,6 prosenttia oli mitättömiä.
Hylättyjen äänten osuus oli oikeusministeriön mukaan korkeampi kuin yksittäin toimitetuissa vaaleissa, mutta jonkin verran matalampi kuin aiemmin toimitetuissa samanaikaisissa vaaleissa.
Kokemus ei opeta
Eniten kokemusta samanaikaisista vaaleista on Ahvenanmaalla, jossa maakunta- ja kuntavaalit on järjestetty samanaikaisesti vuodesta 1967.
Siellä kokemus on osoittanut, että hylättyjen äänten osuus on pysynyt korkeana vaikka yhdistelmävaaleja on järjestetty jo monta kertaa. Vuoden 2023 vaaleissa hylättyjen äänten osuus oli maakuntavaaleissa noin kolme prosenttia ja kuntavaaleissa noin viisi.
Oikeusministeriön mukaan yhdistelmävaalien ongelmia tulisi korjata kehittämällä ja kohdentamalla tiedottamista. Hylättyjen äänten merkittävä vähentäminen vaatisi kuitenkin suuria muutoksia vaalijärjestelmään.
Yksi mahdollinen ratkaisu olisi alue- ja kuntavaalien toimittaminen eri aikaan. Se vaatisi muutoksia lainsäädäntöön ja aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia.
Toinen malli voisi olla vaalien toimittaminen presidentinvaaleista tutulla menettelyllä, eli kahden viikon välein. Tässäkin kustannukset kasvaisivat ja äänestäjien kiinnostus saattaisi herpaantua, ministeriö arvioi.
Kolmas malli olisi aluevaalien muuttaminen suljetun listan vaaliksi, jossa äänestäjä äänestäisi vain puoluetta. Myös kuntavaalit voitaisiin muuttaa tähän suuntaan. Menettely poikkeaisi kuitenkin Suomessa vakiintuneesta vaalikäytännöstä. Sama koskisi mallia, jossa äänestäjä äänestää yhdellä lipulla vain kuntavaaleissa, mutta hänen äänensä laskettaisiin samalla aluevaaleissa saman puolueen suljetun listan hyväksi.
Oikeusministeriö teettää yhdistelmävaalien järjestämisestä ulkopuolisen asiantuntijaselvityksen.
