Oi­keus­mi­nis­te­ri Meri: Lau­ta­mies­ten po­liit­ti­ses­ta ni­mit­tä­ses­tä pitäisi luopua – ”Ei ihan terve jär­jes­tel­mä”

Uuden valintamenettelyn pitäisi oikeusministeri Leena Meren mukaan olla kohtuuhintainen. LEHTIKUVA / Jussi Nukari
Uuden valintamenettelyn pitäisi oikeusministeri Leena Meren mukaan olla kohtuuhintainen. LEHTIKUVA / Jussi Nukari

Oikeusministeri Leena Meri (ps.) sanoo, että lautamiesten poliittinen nimittäminen pitäisi lopettaa.

– Ei se ole ihan terve järjestelmä, että poliitikot päättävät lautamiesten valinnasta ja he (lautamiehet) ovat poliitikkoja tai puolueiden jäseniä.

Nykyisin kuntien ja kaupunkien valtuustot valitsevat lautamiehet valtuuston toimikaudeksi. Lautamiehet osallistuvat tiettyjen rikosasioiden ja maaoikeusasioiden hoitoon. Heitä voi kutsua myös maallikkotuomareiksi, sillä heillä ei ole tuomarin tehtäviin vaadittavaa oikeustieteellistä koulutusta. Lautamieskokoonpanossa on yleensä yksi lainoppinut puheenjohtaja ja kaksi lautamiestä. Jos joku lautamiehistä on puheenjohtajan kanssa eri linjoilla, ratkaisusta äänestetään.

Meri sanoo, että nyt selvitetään, miten poliittisesta nimittämisestä voitaisiin luopua niin, että järjestelmä olisi edelleen kohtuuhintainen.

– Ymmärrykseni mukaan lautamiesjärjestelmä kuitenkin lisää tuomioistuinlaitoksen uskottavuutta, että siellä voi maallikot olla mukana harkitsemassa asioista, hän sanoo.

Meri lisää, että perinne on pitkä ja se on käytössä monissa muissakin oikeusjärjestelmissä, myös Pohjoismaissa.

Uusi valintamenetelmä ei kuitenkaan saisi olla kankea.

– Hyviä ideoita otetaan vastaan ja niitä saa lähettää oikeusministeriöön, hän sanoo.

"Henkilökuntaa ei revitä pystymetsästä"

Oikeudenhoidon resursseista, tuomareiden määräaikaisuuksien ketjutuksista ja pitkäksi venyneistä oikeusprosesseista on puhuttu pitkään. Tuleva hallitus pyrkii Meren mukaan helpottamaan tilannetta ja lisäämään oikeuslaitoksen houkuttelevuutta työpaikkana. Viime hallituskaudella tehdyn oikeudenhoidon selonteon mukaan oikeudenhoidon perusedellytysten turvaaminen ja tavoitteisiin pääseminen edellyttää 90 miljoonan euron lisärahoitusta vuosittain.

– Tämän hallituskauden lopussa pitäisi olla siinä tilanteessa, että rahoitus on sen 90 miljoonaa euroa vuodessa enemmän kuin aiemmin. Se tarkoittaa noin 1200 henkilötyövuotta, Meri sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että henkilökuntaa ei voi repiä pystymetsästä. Sen takia nyt myös pohditaan, voisiko tilannetta helpottaa lisä- ja täydennyskoulutuksella. Meri myös toivoo, että oikeustieteellisen tiedekunnan aloituspaikkoja lisättäisiin.

Mainos
Ilkka-Pohjalaisen pelit

Pelaa Ilkka-Pohjalaisen digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä