Esitys sote-uudistuksen valinnanvapauslaiksi oli pitkään myös oikeuskanslerinviraston tarkastelussa. Näin kerrottiin torstaina hallituksen sote-tiedotustilaisuudessa.
Virasto kiinnitti erityistä huomiota perustuslain noudattamiseen.
–Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa, että hallituksen esitykset täyttävät eduskunnalle annettaessa niitä koskevat oikeudelliset ja muodolliset vaatimukset. Eilen eduskunnalle annetun valinnanvapauslain kohdalla keskeinen vaatimus oli, että eduskunnan perustuslakivaliokunnan edellisestä valinnanvapauslaista antama lausunto otetaan mahdollisimman hyvin huomioon, kertoo esittelijäneuvos Maija Salo oikeuskanslerinvirastosta Lännen Medialle.
Salo ei voi kommentoida sitä, miten heidän tarkastelunsa lain sisältöön vaikutti.
–Oikeuskanslerinvirasto ei anna lainvalmistelun aikana antamistaan kannanotoista tietoja ulkopuolisille tahoille. Tämän vuoksi en valitettavasti voi antaa tarkempia tietoja oikeuskanslerinviraston osallistumisesta valmisteluun, hän sanoo
Yhdenvertaisuus oli vaarassa
Perustuslakivaliokunta linjasi viime kesänä, että silloisessa lakiesityksessä ongelmallisia olivat pakkoyhtiöitys, sen nopea aikataulu ja julkisten tehtävien yksityistäminen.
Tarkoituksena oli aiemmin, että julkinen palvelutuotanto olisi yhtiöitetty uudistuksen yhteydessä alkuvuodeksi 2019, jotta julkiset yhtiöt voisivat kilpailla yksityisten yritysten kanssa.
Valiokunnan mukaan oli syntymässä riski siitä, etteivät kansalaiset saisi yhdenvertaisia sosiaali- ja terveyspalveluita 2019.
Perustuslain vaatimukset eivät valiokunnan mukaan myöskään täyty siinä, että julkisia tehtäviä siirretään suuri määrä yksityistettäväksi. Kansalaisten yhdenvertaisuuden koettiin olevan vaarassa.
Muutoksia tehty
Valinnanvapauslakia rukattiin perustuslakivaliokunnan moitteiden jälkeen siten, että uudistus on tulossa voimaan alkuvuodesta 2020. Lisäksi pakkoyhtiöityksestä on luovuttu.
Myös palveluiden ulkoistamista yrityksille on rajoitettu suitsimalla jonkin verran asiakasseteleitä, joiden avulla ihmiset voivat hankkia palveluja yksityisiltä. Esimerkiksi erikoissairaanhoitoa seteleillä ei voi hankkia, ellei hoitotakuu ole vaarassa. Näin pyritään turvaamaan maakunnan omaa erikoissairaanhoitoa.
Viimeistään heinäkuussa 2020 maakuntien olisi otettava käyttöön asiakassetelit ja henkilökohtaiset budjetit. Sote-keskukset aloittaisivat toimintansa viimeistään tammikuussa 2021 ja hammashoitolat tammikuussa 2022.
Kevään aikana eduskunnassa ratkaistaan, ovatko muutokset riittäviä, jotta perustuslakia ei rikota. Samalla selviää, onko eduskunnassa ylipäätään enemmistöä, joka uskoo esitetyn sote- ja maakuntauudistuksen olevan parannus.
Ossi Rajala