Oikeus korotti ly­hyt­kas­vui­sen miehen kop­pi­kor­vauk­sia yk­si­puo­li­sel­la to­dis­te­lul­la — Po­lii­sia ei kuultu väi­te­tys­tä ki­du­tuk­ses­ta

Sisä-Suomen poliisi kumosi perjantaina poikkeuksellisella tiedotteella julkisuudessa esitetyt väitteet siitä, että poliisi olisi kiduttanut lyhytkasvuista miestä muun muassa vedensaannin rajoittamisella tämän tutkintavankeusaikana. KUVA: Silja Viitala
Sisä-Suomen poliisi kumosi perjantaina poikkeuksellisella tiedotteella julkisuudessa esitetyt väitteet siitä, että poliisi olisi kiduttanut lyhytkasvuista miestä muun muassa vedensaannin rajoittamisella tämän tutkintavankeusaikana. KUVA: Silja Viitala

Oikeus on hylännyt tähän mennessä kaikki lyhytkasvuisen miehen ajamat syytteet poliisimiehiä vastaan. Samat kaltoinkohteluväitteet nostivat silti miehen koppikorvauksia.

Julkisuudessa esitetyt väitteet poliisin lyhytkasvuiseen mieheen kohdistamasta kidutuksesta nostavat esiin kummallisen epäkohdan koppikorvauskäytännöissä. Käräjäoikeus nosti koppikorvausten summaa 60 prosentilla ilman, että miehen väitteiden todenperäisyyttä tarkastettiin lainkaan poliisilta tai oikeusjärjestelmästä.

Näin kertoo Lännen Medialle rikosylikomisario Jari Kinnunen Sisä-Suomen poliisilaitokselta.

–Valtiokonttori ei ole kysynyt poliisilta sanaakaan näistä väitetyistä tapahtumista käsitellessään korvauksen määrää, Kinnunen sanoo.

–Valtiokonttori pyytää yleensäkin poliisia toimittamaan ainoastaan tiedon kiinnipitämisen päivämääristä ja siitä, onko henkilö ollut samaan aikaan epäiltynä muista rikoksista.

Kinnunen oli tutkinnanjohtajana jutussa, jossa lyhytkasvuista miestä epäiltiin raiskauksesta ja raiskauksen yrityksestä. Käräjäoikeus tuomitsi miehen ehdottomaan vankeuteen vuonna 2014, mutta hovioikeus vapautti hänet myöhemmin.

–Mies on tehnyt lukuisia kanteluita laitoksemme poliisimiehistä. Kun ne kaatuivat heti alkuunsa perättömyyteensä, hän ajoi itse syytettä meitä vastaan. Ensin käräjäoikeus hylkäsi ne ja nyt myös Turun hovioikeus helmikuun lopussa, Kinnunen kuvailee.

–Olisi hienoa, jos Valtiokonttori olisi kaivanut nämä tiedot esiin, Kinnunen toteaa.

Väitteet poliisin harjoittamasta kidutuksesta levisivät perjantaina, kun MTV ja Helsingin Sanomat julkaisivat jutut koskien lyhytkasvuisen miehen saamia koppikorvauksia. Molemmat viestimet perustivat juttunsa käräjäoikeuden korvausratkaisuun.

Jutuissa kerrottiin, että korvausoikeudenkäynnissä kuultiin kahta miehen tuttavaa ja kolmea lääkäriä todistajina.

Sisä-Suomen poliisilaitos julkaisi perjantai-iltana poikkeuksellisen tiedotteen, jossa se ilmoitti kaikki miehen esittämät syytökset perättömiksi.

"Kaikki väitteet on käsitelty useaan kertaan eri kanteluiden muodossa ja myös eri oikeusasteissa ja kaikki on todettu perättömiksi", tiedotteessa sanottiin. "Mies on nimennyt rikoksesta epäillyiksi sekä tutkinnanjohtajan, rikosylikomisario Jari Kinnusen, että asiaa tutkineet rikostutkijat."

–Tämä ahdistava ja perätön syyttely on jatkunut todella pitkään, vuosia. Harkitsemme kunnianloukkauskanteen nostamista asiasta, Kinnunen toteaa.

–Ymmärrän, että miestä harmittaa ja hän on suuttunut poliisille. Hän menetti asian takia työpaikkansa. Mutta ei tämä perätön syyttely ole oikein poliisia kohtaan.

MTV ja Helsingin Sanomat korjasivat juttujaan poliisitiedotteen jälkeen.

Koppikorvaukset ovat normaali käytäntö suomalaisessa oikeusprosessissa, kun henkilö joutuu viettämään syyttömänä yli vuorokauden vangittuna. Lännen Medialla ei ole hallussaan käräjäoikeuden korvausratkaisua lyhytkasvuisen miehen tapauksessa, eikä sitä viikonloppuna ole mahdollista saada.

Lehtijuttujen perusteella kyse oli kuukauden vankeusajasta, jonka mies vietti Tampereen poliisivankilassa ja Kylmäkosken vankilassa. Valtiokonttori oli suostunut maksamaan miehelle 250 euroa jokaisesta vankeusvuorokaudesta, mutta oikeus nosti summan 400 euroon.

Korvaussumman nostaminen perustui muun muassa oikeudessa esitettyihin väitteisiin, joiden mukaan miehen vedensaantia olisi rajoitettu, eikä hän olisi lyhytkasvuisuutensa takia ylettänyt ottamaan hanasta vettä.

Kinnunen ei ymmärrä, miten väitteet vedensaannin rajoittamisesta ovat voineet mennä läpi oikeudessa ilman, että kukaan on tarkastanut niiden todellisuuspohjaa.

–Lyhytkasvuinen mies oli muistaakseni noin 140-senttinen. Taatusti hänen kätensä on yltänyt painamaan nappia ja toinen käsi ottamaan vettä juoma-astiaan 70 sentin päästä, Kinnunen sanoo.

Rebekka Härkönen

Ilmoita asiavirheestä