Kevään eduskuntavaalien lähestyessä puoluekenttä kokee rajuja heilahduksia. Tuorein Ylen kannatuskysely tarjoaa pysäyttävää luettavaa.
Hallituksen pääministeripuolue kokoomus on vajonnut historialliseen myllerrykseen, kannatus on nyt 16,3 prosenttia. Samalla perussuomalaiset kiilasivat täpärästi kokoomuksen ohi. PS:n kannattajia on kyselyn mukaan nyt 16,5 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Viime vaaleissa perussuomalaiset nostivat kannatustaan taitavalla sosiaalisen median ilmiöllä, protestihengellä ja katteettomilla lupauksilla.
Eteläpohjalaisen äänestäjän kannalta tulos oli tyly. Suuri määrä maakunnan ääniä valui Keski-Pohjanmaalle, ja Etelä-Pohjanmaan oma edustus oheni.
Vaikka perussuomalaiset nyt iloitsevat kokoomuksen laskun rinnalla, hallituksella ei ole kuitenkaan varaa hengähtää, nimittäin kokonaiskannatus vertailuissa sakkaa ennätysalhaisissa lukemissa.
Kulunut hallituskausi on myös osoittanut, ettei pelkillä some-klikeillä tai vastakkainasettelulla rakenneta pitkäjänteistä aluepolitiikkaa.
Se ei ole kantanut pohjalaisten asioiden ajamisessa ministeriöissä ja eduskunnassa kovinkaan pitkälle. Pohjalaiset maaseutukunnat ja maakuntakeskukset tarvitsevat päättäjiä, jotka katsovat koko vaalipiirin etua – Etelä-Pohjanmaalta Rannikolle ja Keski-Pohjanmaalle.
Vaasan vaalipiirin korkea äänikynnys – noin 12 000 – 13 000 ääntä yhtä paikkaa kohden – tarkoittaa, ettei yhdelläkään pohjalaisella ole enää varaa hukata ääntään heppoisiin vaalisloganeihin tai lupauksiin polttoainehintojen radikaaleista muutoksista.
Kun päätetään sote-palveluistamme, tiestön kunnosta, maatalouden selviytymisestä ja alueemme elinvoimasta, tarvitaan poikkeuksellista pitoa, yhteistyökykyä ja painoarvoa.
Keskusta tarjoaa tätä vastuullista, vakaata ja tuloksellista aluepolitiikkaa. Pohjanmaan maakunnilla on kevään vaaleissa mahdollisuus palauttaa aito ja tuloksekas edunvalvonta takaisin päätöksenteon ytimeen.