Elokuvaohjaaja Lauri Törhösen väitöskirja on hylätty Lapin yliopistossa. Työ ei täytä väitöskirjalle asetettuja kriteerejä, linjasi yliopiston taiteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto tänään kokouksessaan.
Tiedekuntaneuvoston puheenjohtaja, dekaani Satu Miettinen sanoi kokouksen jälkeen STT:lle, että väitöskirjassa oli paljon tutkimuksellisia puutteita.
– Sieltä puuttui teoreettinen viitekehys, menetelmällisten valintojen perustelut ja tarkemmat käsitemäärittelyt. Tutkimus- ja menetelmäkirjallisuuden käyttö oli hyvin vaillinaista, aineiston käsittely ja kattavuus ei täyty, hän luettelee.
Törhösen työ käsitteli suomalaisen elokuvaohjaajan työn prosesseja. Miettisen mukaan Törhönen ei myöskään kyennyt puolustamaan työtään väitöstilaisuudessa.
Myös osa tieteentekijöistä oli aiemmin arvostellut väitöskirjaa muun muassa lähdekirjallisuuden sekä tutkimuskysymysten ja -menetelmien puutteesta. Törhösen esiintyminen väitöstilaisuudessa ja vastaukset vastaväittäjä Esa Saarisen kysymyksiin ovat niin ikään herättäneet keskustelua.
Päätöksestä voi tehdä oikaisupyynnön kahden viikon ajan. Törhönen ei tuoreeltaan halunnut kommentoida asiaa STT:lle.
Esitarkastaja puolusti työtä aiemmin
Väitöskirjan hylkääminen tiedekuntaneuvostossa on poikkeuksellista. Miettisellä ei ole muistissa, että Lapin yliopistossa olisi aiemmin ollut vastaavia tapauksia.
Törhönen oli saanut tiedekuntaneuvostolta väitösluvan esitarkastajien lausuntojen perusteella. Väitöksen toinen esitarkastaja, dosentti Ilkka Huovio kommentoi lokakuun lopussa STT:lle, että Törhösen väitös on "vahvasti hyväksytty" ja sen sisältö on "hyvin vahva".
– Tämä on myös hyvin omaperäinen väitöskirja, ja sellaisia akateeminen yhteisö tarvitsee, Huovio sanoi tuolloin.
Miettinen ei suoraan kommentoi STT:lle sitä, miksi esitarkastajat ja vastaväittäjä puolsivat väitöskirjan hyväksymistä, jos se ei täytä arviointikriteerejä. Hän painottaa, että tiedekuntaneuvosto perehtyi materiaaliin kokonaisuutena ja harkitsi päätöstään huolellisesti ja perusteellisesti.
– Tässä tapauksessa esitarkastajat ovat katsoneet, että työn taso on riittävä. Tiedekuntaneuvosto arvioi kaikki väitöskirjat samoilla kriteereillä, jotka ovat esitarkastajien ja ohjaajien tiedossa. Meidän arviomme mukaan se ei täytä tieteellisen työn kriteerejä, hän sanoo.
Miettisen mukaan prosessi on edennyt kuten sen kuuluukin.
– Tietysti tieteen vapauteen kuuluu mahdollisuus esittää uusia ja yllättäviä näkökulmia. Tiedekuntaneuvostolla voi olla erilaisia painotuksia kuin vaikkapa esitarkastajilla, Miettinen sanoo.
Arviointikriteerien mukaan hyväksytty väitöskirja osoittaa muun muassa kysymyksenasettelun ja teoriataustan kautta hyvää tutkimusalueen tuntemusta, muodostaa tieteellisesti hyvän kokonaisuuden ja on mahdollisilta taiteellisilta osiltaan korkeatasoinen.
Miettisen mukaan väittelijä voi myös perustella normista poikkeavia ratkaisuja väitöstilaisuudessa. Tässä tapauksessa hyvät perustelut väitöstilaisuudessa eivät hänen mukaansa olisi kuitenkaan riittäneet hyväksyttyyn arvosanaan.
– Väitöskirjassa itsessään on niin valtavat puutteet, ettei se varmasti olisi sitä pelastanut.
Mahdollinen esteellisyys erillinen prosessi
Törhösen väitöskirjaprosessiin on liitetty myös epäily väitöskirjan esitarkastajien mahdollisesta esteellisyydestä. Törhönen esimerkiksi kertoo väitöskirjansa sivuilla itse, että toinen esitarkastajista on ollut hänen aiemman tutkimustyönsä ohjaaja.
Jääviysasiat ovat tiedekuntaneuvoston kokouksesta erillinen prosessi. Lapin yliopisto on saanut kaksi hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkausilmoitusta Törhösen väitöskirjasta. Ne koskevat muun muassa esteellisyysasiaa. Ilmoitusten pohjalta yliopistolla on käynnistetty esiselvitys, jonka valmistumiselle määrätty takaraja on tammikuulla.
Jos esiselvityksessä katsotaan tarvetta jatkoselvitykselle, yliopiston rehtori voi päättää varsinaisen tutkinnan aloittamisesta. Nyt käynnissä olevat HTK-prosessit eivät keskeydy tiedekuntaneuvoston päätöksen takia.
Taiteiden tiedekunnan mukaan myös väitöstöiden ohjausprosessia ryhdytään kehittämään ensi vuoden alussa. Yliopiston mukaan tavoitteena on lisätä väittelijän turvaa, jotta hän voi varmistua siitä, että väitös täyttää laatuvaatimukset jo ennen esitarkastusta. Miettisen mukaan tulossa on muun muassa hyvään tieteelliseen käytäntöön liittyvää koulutusta.
– (Kehittämiseen) varmasti tulee sisältymään useita toimenpiteitä, hän lisää.
