Suomalaiset museoammattilaiset suhtautuvat varovaisen optimistisesti Guggenheimin taidemuseon mahdolliseen tuloon Helsinkiin.
Helsingin taidemuseoiden johtajat kertoivat viikonloppuna televisiouutisissa, että he uskovat uuden suurmuseon tuovan yleisöä myös pääkaupunkiseudun muihin museoihin.
Myös pääkaupungin ulkopuolella odotukset ovat pääosin positiivisia.
– Tunnettu kansainvälinen brändi tuo varmaan yleisöä ja säihkettä koko kuvataidekentälle, sanoo Turun taidemuseon vs. johtaja
Mia Haltia.
– Guggenheim ei ole millään tavalla uhka, vaan se syventäisi hyvällä tavalla yleisön tietämystä nykytaiteesta ja modernista taiteesta, uskoo Porin taidemuseon johtaja
Esko Nummelin.
Porin taidemuseo pitää itseään Suomen nykytaidemuseoiden uranuurtajana. Se perustettiin aikanaan Maire Gullichsenin modernin ja nykytaiteen kokoelman perustalle.
Myös Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju toivottaisi Guggenheimin tervetulleeksi – vaikka Tampereelle, jos Guggenheim vain maksaisi itse tulemisensa.
– On huomattu, ettei yhden museon yksi hieno näyttely ole pois muilta, vaan päinvastoin lisää kävijöitä muissakin museoissa, hän sanoo.
Huolta museoväen piirissä herättää Guggenheimin toiminnan rahoittaminen sitten, kun arki koittaa. Pahin pelko on, että uusi suuri museo saattaisi viedä toimintamäärärahoja muilta museoilta.
Epäilyksiä lisäsi kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) lupaus, että Guggenheimin taidemuseo voisi saada samoilla ehdoilla toimintaansa valtionosuutta kuin muutkin suomalaiset museot.
– Guggenheim saa luvan olla samalla viivalla kuin me muutkin museot, se ei voi mennä jonon ohi kuin jokin iso käenpoikanen, Myllyharju sanoo.
Monet museot odottavat vuosikausia pääsyä valtionosuuden piiriin, usein turhaan. Jaettava summa on vuosi vuodelta vähentynyt, ja museoväkeä mietityttääkin, kaatuuko Guggenheimin toiminta lopulta yhteiskunnan ja sitä kautta muiden museoiden maksettavaksi.
– Kävijäennusteet vaikuttavat aika optimistisilta, kuuluu maakunnan museonjohtajien yhteinen vastaus.
Tavoitteena on yli 500 000:n museovierasta vuodessa, ja lipputuloja heiltä odotetaan 6,5 miljoonaa euroa. Esko Nummelinin mielestä on epärealistista laskea toimintamenoja lipputulojen varaan. Samaa mieltä on Rovaniemen taidemuseon johtaja Hilkka Liikanen.
Häntä mietityttää myös, mikä vaikutus Guggenheimin museon yksityisellä rahoituksella on yleiseen suhtautumiseen taidelaitoksiin.
– Aletaanko edellyttää, että kaikkien Suomen taidelaitosten pitäisi toimia yksityisellä rahalla, hän kysyy.
Kaikkineen Guggenheimin taidemuseon rahoitusmalli on museonjohtajien mielestä nyt kuitenkin paremmalla tolalla kuin ensimmäisissä suunnitelmissa viitisen vuotta sitten. Yksityisen rahoituksen osuutta on nyt kasvatettu, valtio ei osallistu rakentamiskustannuksiin ja yhdysvaltalainen Solomon R. Guggenheimin säätiö alensi lisenssimaksuaan muutamalla miljoonalla 18,4 miljoonaan euroon 20 vuoden ajalta.
– Uusi malli on helpompi hyväksyä kuin alkuperäinen, sanoo Taina Myllyharju.
Helsingin kaupunginvaltuusto päättää Guggenheimin taidemuseon perustamisesta keskiviikkona.
PIRJO-LIISA NIINIMÄKI / LÄNNEN MEDIA