Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto vaatii muutoksia työriitalakiin ja valtakunnansovittelijan toimivaltaan.
Murron mukaan valtakunnansovittelijan toimivalta on kadonnut täysin, koska sovittelijan kädet on sidottu yhä vahvemmin niin sanottuun yleiseen linjaan.
– Minkäänlaisia alakohtaisia ratkaisuja ei sieltä voi saada eikä saatu. Sovittelijan toimivalta, se aito sovittelumekanismi, on sieltä kadonnut täysin, eli pitäisi alakohtaisesti löytää niitä ratkaisuja, Murto kommentoi työmarkkinaneuvotteluja medialle lukuvuoden alkaessa.
Petteri Orpon (kok.) hallitus rajoitti lakiuudistuksellaan valtakunnansovittelijan mahdollisuuksia ylittää esityksissään yleistä linjaa.
Yleinen linja tarkoittaa, että talouden kannalta keskeiset vientialat määrittelevät muidenkin alojen palkankorotusten tason. Murto sanoo, että alakohtaisia poikkeuksia yleiseen linjaan olisi mahdollistettava. Poikkeuksia yleiseen linjaan hän perustelee muun muassa palkkatasa-arvolla ja työvoiman saatavuudella.
– Ei voi olla niin, että julkinen sektori jäisi entisestään niin palkka- kuin ansiokehityksessä jälkeen yksityistä sektoria.
Murto haluaa myös pohtia vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyjä työmarkkinajärjestelmän muututtua. Hän kysyy, onko työmarkkinamallista neuvotteleminen isojen liittojen kesken enää hedelmällistä tai mahdollista.
– Voisi pohtia sitä, tulisiko julkiselle ja julkisrahoitteiselle sektorille rakentaa oma työmarkkinamalli ja mahdollisesti ansiokehitystakuu.
Murron mielestä ansiokehitystakuussa pitäisi huomioida, että julkiselta sektorilta puuttuu liukuma-ajat.
Terveiset maan hallitukselle
Syksyn budjettiriiheen OAJ nostaa keskeiseksi tavoitteekseen opettajarekisterin perustamisen, jonka valmistelu alkoi edellisellä hallituskaudella. Se tarkoittaisi ajantasaista rekisteriä Suomessa olevista koulutetuista ja pätevistä opettajista.
– Kukaan ei tiedä esimerkiksi, kuinka paljon meillä on erityisopettajista vajetta. Me tiedämme sen, että vaje on ja täytyy kouluttaa lisää, mutta me emme tiedä, paljonko meillä on kelpoisia opettajia, Murto sanoo.
Hän pitää rekisteriä ydinkysymyksenä, jotta voidaan tietää, paljonko opettajia tulisi kouluttaa jatkossa.
– Se olisi iso arvostuksen osoitus aidosti opettajille, opetuksen laadulle ja oppimisen tason nostolle.
Samalla OAJ haluaa suojata opettajanimikkeen.
Muiksi tavoitteiksi Murto nimeää koulutuksen rahoituksen pitkän aikavälin suunnitelman, korkeakoulujen uusien aloituspaikkojen rahoituksen sekä ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poiston, jonka OAJ toivoo hallituksen peruvan.
– Toivon siinä maan hallitukselta vahvaa harkintaa, että se vielä kumottaisiin ja sitä ei toteuteta. Valtiovallan tehtävä on edistää myöskin järjestäytynyttä yhteiskuntaa ja toivon vahvasti, että hallitus kunnioittaisi sopimusyhteiskuntaa.
Kaikkinensa Orpon hallituksen koulutuspolitiikka saa Murrolta roimaa kritiikkiä.
– Koulutuksen erityissuojelu näyttää siltä, että pysyvään rahoitukseen on tulossa miinusta yli puoli miljardia.
Murto suomii tehtyjä leikkauksia muun muassa kuntien valtionosuuksiin, ammatilliseen koulutukseen, aikuiskoulutustukeen, korkeakouluihin ja vapaaseen sivistystyöhön. Murron mukaan valtakunnallisesti puuttuu näkemys koulutuspolitiikan suunnasta.
– Kaiken kaikkiaan koko koulutussektori on aika hämmentävässä tilassa. Perusopetukseen panostetaan, mutta myllerretään aika paljon nyt sitten muilla koulutusasteilla. Yhteinen iso visio pitäisi löytyä, Murto summaa.
Hän on myös huolissaan siitä, miten perusopetukseen lisätyt 200 miljoonaa euroa käytetään.
– Täytyy muistaa, että rahat eivät ole korvamerkittyjä. Jokaisella kunnalla on äärimmäisen tärkeä vastuu siinä, että rahat kohdennetaan oikein ja säästöjä ei lähdetä hakemaan muualta.
