Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen toivoo vanhempien olevan tarkkana, kun he ensi kevään kuntavaaleissa valitsevat ehdokastaan.
Lahtinen sanoo, että nykyinen varhaiskasvatuksen lainsäädäntö on väljä ja osin keskeneräinen. Siksi lasten oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen jää pitkälti riippumaan siitä, kuinka kuntapäättäjät sitä linjaavat.
– Päiväkodin ryhmäkoko voi vaihdella, samaten lastentarhanopettajien määrä lapsiryhmää kohti. Paikallisesti ratkaistaan myös, missä palvelua annetaan ja hankitaanko päiväkotiin läppäreitä vai hiekkalapioita, Lahtinen sanoo.
Sipilän hallituksen talousarvioesitykseen on kirjattu varhaiskasvatuslain uudistamistyön jatko. Lahtinen on tästä hyvillään.
– Varhaiskasvatuslain uudistamista on jatkettava pikaisesti jo alan vetovoimaisuuden ja koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta.
Puolivalmiina hyväksytyn lain korjauslista on Lahtisen mukaan pitkä. Varhaiskasvatuksen määritelmää on täsmennettävä, ja muun muassa henkilöstön nimikkeet on muutettava vastaamaan heidän koulutustaustaansa.
Kunnilla aikaa vajaa vuosi
Kunnat pohtivat parhaillaan, kuinka ensimmäiset valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet muutetaan osaksi päiväkotien arkea. Kunnat on velvoitettu laatimaan omat varhaiskasvatussuunnitelmansa, jotka otetaan käyttöön 1.8.2017.
– Yksi peruskysymyksistä on, kuinka pedagogiikka painottuu suunnitelmissa. Paikallisesti on mietittävä sitäkin, kannattaako laatia yhdet ja yhteiset perusteet vai laaditaanko ne erikseen päiväkodille, perhepäivähoidolle ja kerhoille. Mikä palvelisi lapsen etua ja vanhempia, ja mikä ottaisi huomioon myös varhaiskasvatuksen henkilöstön?
Lahtisen mukaan muutkin lain tavoitteet jäävät saavuttamatta, mikäli kunnissa ei lainkaan pohdita pedagogiikan merkitystä.
– Myös työntekijöiden pitää tietää, mikä on panostus. Ollaanko korjaamassa vain yhtä nurkkaa vai rakentamassa kokonaista taloa, Lahtinen luonnehtii.
Lahtinen puhui lauantaina OAJ Pohjanmaan varhaiskasvatusseminaarissa Härmässä.