Työnmarkkinakeskusjärjestöt vääntävät sopua yhteiskuntasopimuksesta ja paikallisesta sopimisesta sunnuntain aikana. Tunnelmat ratkaisun löytymisestä ovat varovaisen toiveikkaat, sillä palkansaajajärjestöjen hallitukset on kutsuttu koolle maanantaiaamuksi. Neuvottelujen arvioidaan kuitenkin venyvän pitkälle maanantain vastaiseen yöhön.
Järjestöt ovat käyneet neuvotteluja tiuhaan tahtiin koko viikon. Perjantaina neuvottelut päätettiin iltapäivällä. Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n hallitus käsitteli tilannetta vielä illan aikana.
Tulppana sovun löytymiselle on ollut ratkaisu paikallisen sopimisen mallista. Kyse on siis siitä, miten ja kuinka vapaasti palkasta ja työajasta voidaan sopia paikallisesti. Työnantajat ovat ajaneet hyvin suuria joustoja esimerkiksi kokemus- ja vuorolisien paikalliseen sopimiseen sekä mahdollisuuteen vaihtaa ylityöt vapaaksi.
Työntekijäpuolelle mittavien joustojen hyväksyminen palkkaukseen on vaikeaa. Se olisi myös suuri muutos suomalaisissa työehtosopimuksissa. Palkansaajat pelkäävät, että laaja mahdollisuus sopia palkoista paikallisesti toisi Suomeen rajun palkkakilpailun. Työaikojen tasoittamista vapaa-ajalla on pidetty ongelmallisena erityisesti julkisella sektorilla. Teollisuudessa työaikojen tasoitusta käytetään laajasti.
Muista paikallisen sopimisen mallin kohdista työmarkkinajärjestöt pääsevät helpommin sopuun. On selvää, että järjestäytymättömille työnantajille pitää tulla samat oikeudet ja velvollisuudet kuin järjestäytyneille työntekijöille, sillä hallitus edellyttää tätä neuvottelijoilta. Osapuolten mukaan myös selviytymislausekkeesta päästäneen sopuun. Kyse on siitä, että luodaan pelisäännöt, joilla talousvaikeuksiin joutunut yritys voi väliaikaisesti alentaa palkkoja työpaikkojen säilyttämiseksi.
Hallitus on edellyttänyt, että henkilöstön edustus ja tiedonsaanti turvataan yrityksen hallinnossa. Työnantajat joutunevat nielemään tämän, jotta saavat muissa kohdissa tulevat edut sovituksi.
Osapuolten mukaan työmarkkinoiden suursovun muut palikat loksahtavat helposti paikalleen, mikäli neuvotteluja hiertänyt paikallinen sopiminen saadaan ratkaistuksi. Hallituksen pakkolait korvaavan paketin pelimerkit ovat kasassa, mutta vaihtoehtoja voidan vielä järjestellä monin tavoin. Olennainen osa pakettia on työnantajien sivukulujen siirto osin palkasaajien maksettavaksi. Muutos merkitsee nettopalkkojen pienemistä keskituloisilla noin 300 euroa vuodessa. Lomarahojen leikkaukset ja helatorstain muuttaminen palkattomaksi vapaapäiväksi ovat edelleen mukana neuvottelupöydällä.
Kolmas osa järjestöjen paketista on vuoden 2017 palkkaratkaisu. Suomeen pyritään luomaan uusi palkkamalli, jossa vientialat määräävät palkankorotukset. Tämä lienee paketin helpoin osa, vaikka työnantajat haluavat luopua keskitetyistä palkkaratkaisuista.
Mikäli keskusjärjestöt pääsevät sunnuntaina sopuun viidennen kerran neuvoteltavasta paketista, sen toteutuminen ei vielä ole varmaa. Sen jälkeen ratkaisu menee vielä liittojen hyväksyttäväksi ja sovellettavaksi. Hallitus arvioi vasta liittojen päätöksen jälkeen, onko ratkaisu riittävä ja kilpailukykyä parantavan paketin eli niin sanottujen pakkolakien valmistelu voidaan lopettaa.
KIRSI TURKKI / LÄNNEN MEDIA
