Opiskelijamäärään nähden riittämättömät tilat ja kuntotutkimuksen paljastamia ongelmia, joista jäävuoren huippuna on opettajanhuoneen alla oleva lätäkkö. Siinä ovat tällä hetkellä päällimmäiset huolet Nurmon lukiossa.
Rehtori Ville Hakala ja muu henkilökunta on huolissaan opinahjon tila-asioista. Jo pidempään arjessa on edetty joka nurkkaa myöten täysien tilojen kanssa. Nurmon lukion neliöt eivät riitä opiskelijamäärille.
– Meillä on 370 opiskelijaa ja opettajia vajaa 30. Olemme Seinäjoen ja koko maakunnan toiseksi suurin lukio. Tilojemme käyttöaste on sata prosenttia. Kaikki kopiohuoneet ja komerojen nurkatkin ovat arkikäytössä, Hakala huokaa.
Nurmossa 17 vuotta työskennellyt englannin kielen opettaja Henna Peltokangas kokee päivittäin, miten ahtaus vaikuttaa opettamiseen ja opiskeluun.
- Ryhmäkoot voivat olla 36 opiskelijaa. He istuvat vieri vieressä, kun opiskelijamäärä on isompi kuin mihin tilat on mitoitettu. Opiskelijoiden neuvominen ryhmän keskuudessa, siis liikkuminen luokkatilassa, on vaikeaa. Joskus ahtautta ratkaistaan sillä, että osa oppilaista on aulassa, Peltokangas listaa esimerkkejä.
Nurmon koulukeskuksen liikuntasali on päivästä toiseen täyteen buukattu. Sillä on käyttäjiä toista tuhatta: lukion, yläkoulun ja nyt väliaikaisesti myös Valkiavuoren alakoulun oppilaat.
- Nurmohalli on osittain käytettävissämme. On joustavien opettajiemme ansiota, että liikuntavuoroja on saatu sovitettua eri koulujen ja ryhmien tarpeisiin edes jollakin tasolla, Hakala korostaa.
Ikä tuo vaivoja kiinteistöllekin
Tilojen riittävyyden lisäksi uusia synkänpuoleisia pilviä toi lukion ja yläkoulun tiloihin huhtikuussa teetetty kuntotutkimus. Laajimmat korjaustarpeet ilmenivät kiinteistön alkuperäisessä, vuonna 1972 rakennetussa osassa sekä 1980-luvulta peräisin olevissa tiloissa. Jälkimmäinen sisältää lukion vanhemman osan.
Havainnot, kuten kosteus- ja ilmatiiveysongelmat, johtavat aina ennen pitkää sisäilmaongelmiin. Kyse on peruskorjausta vaativista löydöksistä, mikä merkitsee laajoja ja hintavia korjaustoimenpiteitä. Jokainen remontin alla oleva neliömetri on pois opetuskäytöstä, mikä vaikeuttaisi lukion toimintaa entisestään.
Kiinteistön ilmanvaihtoa parannettiin jo viime vuonna. Kuntotutkimuksen takia tiivistyskorjauksien on määrä alkaa lukion tiloissa ensi keväänä.
Hakala korostaa olevansa rehtori, ei kiinteistö- ja rakennusalan ammattilainen. Siksi hän ei lähde spekuloimaan kuntotutkimuksen tuloksia tai millaisiin toimiin tulisi ryhtyä.
– Mutta se, että kaupungin mukaan kiinteistöllä on käyttöikää enää 5–7 vuotta, kertoo kokonaiskunnosta varsin paljon. Nyt on kiire suunnitella, miten tulevaisuus ratkaistaan. Kaupungilla on paljon investointikohteita, mutta Nurmon koulukeskuksen asia on pidettävä listan kärkipäässä.
Hakala muistuttaa, että Seinäjoen kaupunki on vuosien mittaan satsannut uusien koulujen rakentamiseen. Nyt viimein on aika ratkaista lukiotason tarpeet.
Rehtorin mielestä koko Seinäjoen lukiokoulutusta on käsiteltävä kokonaisuutena.
– Opiskelijoita Nurmon ja Seinäjoen lukioissa on enemmän kuin tilat antavat myöten. Kaupunki on kasvanut ja opiskelijoita on tullut lisää. Tilanne liittyy myös alueen vetovoimaan eli tänne muuttaviin tai sitä harkitseviin. Siihen, millaisia opiskelumahdollisuuksia ja -olosuhteita täällä on tarjolla.
Hakalan mukaan ainakin seuraavat kolme ikäluokkaa tulevat olemaan isoja.
– Lukio-opiskelijoita siis riittää eikä tilakysymys ratkea vain odottamalla. Kyse ei ole enää vain puuttuvista neliöistä, vaan nyt asialla on kiire muistakin syistä, Hakala korostaa.
Kiinteistön kohtalo auki
Nurmon lukion ja yläkoulun kiinteistön kuntotutkimuksen anti ei yllättänyt sen omistajan edustajaa, Seinäjoen kaupunginarkkitehtia Jussi Aittoniemeä. Hänen mielestään tulokset olivat odotetut, kun niitä peilataan rakennuksen ikään ja rakenteen ratkaisuihin.
– Lattia- ja ulkoseinärakenteiden eristeissä löytyi osassa näytteistä eriasteisia mikrobivaurioita. Rakenteista on ilmayhteyksiä sisäilmaan, mikä synnyttää riskin epäpuhtauksien siirtymisestä. Lisäksi alapuolinen maaperä on paikoin selkeästi kostea, mikä heijastuu alapohjarakenteen kuntoon paikallisesti, Aittoniemi listaa.
Lukion kosteushavaintojen yksi ilmenemismuoto on opettajien huoneen alla oleva märkä, henkilökunnan keskuudessa tuttavallisesti lätäkkönäkin puhuteltu alue. Aittoniemi uskoo, että kosteus liittyy maaperän olosuhteisiin, toisin sanoen muun muassa rakennusvaiheen salaojitusratkaisuihin.
Ei päätöksiä tulevasta
Lattiarakenteen ja ulkoseinien kunto edellyttää toimenpiteitä. Niiden tiivistyskorjaukset on kiireellisinä jo käynnistetty. Aittoniemen mukaan tähän mennessä korjattujen lattiarakenteiden alueella ilmavuotoja ei ole enää havaittu.
Kuntotutkimuksen toteutti ulkopuolinen taho. Raportissa esitetään korjaustoimenpiteitä, joita Aittoniemi pitää perusteltuina ehdotuksina.
– Ne varmaankin ohjaavat aikanaan varsinaisten korjausten suunnittelua, mutta koska koulukeskuksen lopullisesta tulevaisuudesta ei ole vielä tehty syvällisiä arvioita, toimenpiteiden laajuus ja toteutustapa saattaa vielä muuttua.
Kaupunginarkkitehdin mukaan pohdinnassa on myös kiinteistön ainakin osittainen purku ja korvaava rakentaminen.
– Silloin saavutettaisiin pidemmän käyttöiän lisäksi myös toiminnallisia parannuksia. Ei ainoastaan kiinteistöön, vaan myös sen piha-alueelle ja liikkumiseen tontilla, Aittoniemi toteaa.
Nurmon lukio on yksi reilusta 70:stä erikoislukiosta Suomessa. Erikoislukiolla on erityinen tehtävä painottaa opetuksessaan tiettyä ainetta tai opetusmenetelmää. Nurmossa valtakunnallinen erityistehtävä ilmenee luonnontiedepainotteisena linjana.
Ville Hakala on työskennellyt Nurmon lukion rehtorina reilun vuoden. Opetustehtäviä on takana parikymmentä vuotta.
Nykyisestä työpaikastaan hänellä on paljon hyvää sanottavaa.
– Kokemuksen perusteella osaa asettaa ajatuksia lukion toimintaedellytyksistä. Nurmon lukiosta sanon, että se on salattu helmi Seinäjoella, kenties laajemminkin. Meillä työyhteisö toimii ja opiskelijat kiinnittyvät.
Viimeisimmässä työyhteisökyselyssä 90 prosenttia vastaajista piti työilmapiiriä hyvänä. Yleisarvosana Nurmon lukiolle työpaikkana oli peräti 4,9/5.
– Henkilökunnassa on hyvin pieni vaihtuvuus, sillä ihmiset viihtyvät. Opettajakunta on sitoutunutta ja toisiaan tukevaa. Pisimpään meillä olleet ovat tulleet taloon jo 90-luvulla, Hakala kehuu.
Jokainen tunnetaan
Nurmon lukiossa on lehtori Henna Peltokankaan mukaan toteutunut kaksi hienoa aspektia: yhteisöllisyys ja opiskelijoiden tunteminen. Lukio tarjoaa opiskelijoille yksilölliset mahdollisuudet kehittymiseen ja jokaista tuetaan henkilökohtaisesti.
– Me opettajat tunnemme hyvin jokaisen heistä. Maine on kiirinyt, sillä tänne hakeudutaan kaukaakin. Meillä on esimerkiksi opiskelija Lapista saakka. Viime vuonna luonnontiedelinjalle pääseminen edellytti yli 8,5:n keskiarvoa, Peltokangas sanoo.
Molemmat toivovat, että nurmolaiset ainutlaatuiset oppimista ja opiskelijoita tukevat piirteet säilytetään.
– Monelle opiskelijalle tämä on tärkeä paikka, jonne nimenomaisesti on haluttu. Keskittämisen ajatus hiipii kaikkeen toimintaan, mutta opetuksen järjestäjän pitäisi kuitenkin katsoa, mitä on laadukas opiskelu ja oppiminen. Tilaratkaisuja tulisi tehdä pedagogiikka edellä, Hakala muotoilee.
