Mannerheimin Lastensuojeluliiton Selviydytään kiusaamisesta -toiminta vieraili elokuussa opetus- ja kulttuuriministeriössä keskustelemassa nuorten tilanteesta, kiusaamisväkivallasta ja nuorten tulevaisuudenuskon vahvistamisesta.
Vierailua varten halusimme kuulla nuoria ja keräsimme kohtaamiltamme nuorilta ajatuksia, kysymyksiä ja terveisiä vietäväksi ministeriöön. Nämä viestit pysäyttivät meidät kirjoittamaan nuorten tulevaisuudenuskon merkityksestä.
Esimerkiksi eräs Selviydytään kiusaamisesta -toiminnan yksilöohjaukseen osallistunut nuori pohti omia vaikutusmahdollisuuksiaan: “Eduskuntavaalit on tulossa, ja mulla on ekaa kertaa äänioikeus. Aion äänestää, mutta musta tuntuu, ettei mun oma ääni merkkaa mitään, ja omat vaikutusmahdollisuudet asioihin on tosi pienet“.
Minkälainen on meidän tulevaisuutemme yhteiskunta, jos nuorilta katoaa kyky unelmoida, haaveilla tai luottaa tulevaan?
Meidän aikuisten normaaleina ja itsestäänselvinä pitämistä asioista, kuten perheen perustamisesta, itsenäistymisestä ja opiskelusta on tullut asioita, joita kaikki nuoret eivät koe itselleen mahdollisiksi.
Nuorten tulevaisuudenuskon on nähty erilaisissa tutkimuksissa ja selvityksissä kääntyneen laskuun Suomen lisäksi myös muissa Pohjoismaissa.
Tulevaisuususkon heikkenemiselle ei voida antaa yhtä selkeää syytä, mutta sen heikkenemisen vaikutukset ovat yksilötason lisäksi nähtävissä perheissä, kouluissa, vapaaehtoistoiminnassa, harrastuksissa ja muissa yhteisöissä (esim. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2026:18).
Tuoreimman kouluterveyskyselyn (2025) mukaan vain 80 prosenttia Etelä-Pohjanmaan, 79 prosenttia Keski-Pohjanmaan ja 74 prosenttia Pohjanmaan 8.- ja 9.-luokkalaisista kokee voivansa vaikuttaa siihen, millainen omasta tulevaisuudesta tulee.
Työssämme Selviydytään kiusaamisesta -toiminnassa kohtaamme viikoittain 13–21-vuotiaita, kiusaamisväkivaltaa kokeneita nuoria.
Alueellamme 37 prosenttia Etelä-Pohjanmaan, 29 prosenttia Keski-Pohjanmaan ja 28 prosenttia Pohjanmaan 8.- ja 9.-luokkalaisista on koulukiusattuja tai itse osallistunut koulukiusaamiseen lukuvuoden aikana (Kouluterveyskysely 2025).
Sen lisäksi, että he ovat kokeneet kiusaamisväkivaltaa ja kantavat näiden kokemusten taakkaa, osa heistä ei uskalla enää unelmoida. Unelmointi, usko ja toivo tulevaan ja luottamus yhteiskuntaan ovat motivoivia, turvaa tuovia ja eteenpäin vieviä voimia.
Jos nuoren kyky luottaa itseensä, yhteiskuntaan ja omiin yhteisöihinsä on koetuksella tai sitä ei ole, ei nuori välttämättä hakeudu opiskelemaan, pääse osaksi työelämää tai saa sosiaalisia suhteita, kavereita tai omaa perhettä.
Tällaisessa tilanteessa syrjäytyminen tai radikalisoituminen voivat olla jo kulman takana.
Ratkaisuna näihin haasteisiin on esitetty muun muassa nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamista (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2026). MLL:n Selviydytään kiusaamisesta -toiminta antaa mahdollisuuden käsitellä kiusatuksi tulemisen kokemuksia vertaistuen avulla.
Vertaisryhmät vahvistavat nuoressa niitä tekijöitä, joita kiusaaminen on heikentänyt, kuten itsetuntoa, mielialaa tai sosiaalisia taitoja. Ryhmässä nuoret saavat ohjatusti vertaistukea kiusaamiskokemustensa käsittelyyn ja pääsevät kuulemaan muiden kokemuksia. Monet ovat saaneet vertaisryhmästä ystäviä ja yhteisöjä ja tunteen, etteivät ole yksin.
Nuorten tulevaisuususkon, minä pystyn -kokemuksen ja sosiaalisten verkostojen vahvistaminen on meidän kaikkien aikuisten, ammattilaisten ja päättäjien asia. Rakennetaan yhdessä yhteiskuntaa, jossa nuoret voivat unelmoida ja voida hyvin.