Nuoret käyttivät tänä vuonna edellisvuotta enemmän nuorten turvatalojen palveluja. Tammi-syyskuussa yöpymisten määrä nousi kolmellasadalla vuorokaudella. Kaikkiaan nuoria asiakkaita oli 564 ja yöpymisvuorokausia 2951.
SPR:n ylläpitämiä nuorten turvataloja on kuitenkin vain viidellä paikkakunnalla, pääkaupunkiseudun lisäksi vain Turussa ja Tampereella.
Toiminnasta vastaava johtaja Erja Anttila kertoo, että neuvotteluja on käyty muidenkin kaupunkien kanssa, mutta ne eivät ole johtanut uusien nuorten turvatalojen perustamiseen.
– Yllättävästi se on usein kariutunut siihen, ettei kaupunki ole ollut valmis laittamaan omarahoitusosuutta. Valitettavasti siihen ei ole ollut valmiutta.
Nuorten turvatalojen rahoitus tulee Raha-automaattiyhdistykseltä, SPR:ltä ja turvatalojen kotikaupungeilta. Kuinka suurista summista kuntien rahoitusosuudessa olisi kyse?
– Ei valtavan isoista summista, vuositasolla puhutaan muutamasta sadasta tuhannesta eurosta. Vertailun vuoksi yhden nuoren huostaanotto saattaa maksaa noin 100 000 euroa, Anttila sanoo.
Helsinki, Vantaa, Espoo, Tampere ja Turku ovat olleet tyytyväisiä talojen toimintaan. SPR:n sosiaalisessa tilinpäätöksessa muun muassa Turun toimialajohtaja Riitta Liuksa kehuu turvatalon täydentävän kaupungin toimia lastensuojelussa.
– Perheiden on usein helpompi ja nopeampi lähestyä turvataloa. Se on auki myös öisin, mikä tarjoaa vaikeuksissa olevalle nuorelle konkreettista turvaa, mutta myös täydentää hyvin Turun sosiaalipäivystyksen palvelua, Liuksa toteaa.
Anttilan mukaan parhaimmillaan turvatalotoiminta voi vähentää huostaanottojen tarvetta.
– Uskon, että työllämme on vaikutusta lastensuojelutoimenpiteiden määrään. Hyvin vaikeitakin tilanteita on saatu meidän työntekijöiden toimesta normalisoiduksi.
Anttila kertoo SPR:n pohtivan parhaillaan toiminnan ulottamista koko maahan – vaikkapa virtuaalisesti.
– Nyt kovasti mietimme mahdollisesti internetin välityksellä tapahtuvaa toimintamallia, joka tavoittaisi myös muun Suomen nuoret. Meillähän on jo Tukinet-chat kaksi kertaa viikossa, mutta mietimme myös jotain uutta.
Nuorten turvatalot täyttävät sosiaali- ja terveysviranomaisilta jäänyttä aukkoa.
– Tarkoitus on olla mahdollisimman ajoissa nuoren ja heidän perheensä apuna. Eli silloin, kun on kyse vielä pienistä pulmista. Tarjoamme matalan kynnyksen nopeaa apua, jotta ongelmat eivät kasvaisi kovin isoiksi, Anttila sanoo.
Vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, että avun hakemiselle perheen pulmiin on kuitenkin aina jonkinlainen kynnys.
– Osa meille tulevista nuorista on aika vaikeassa elämäntilanteessa. Heillä voi olla jo asiakkuus sosiaalitoimessa ja oma sosiaalityöntekijä. Usein me olemme vahvana lisätukena nuorelle ja perheelle.
Sama koskee myös mielenterveysongelmaisia nuoria, jotka tarvitsevat hoitosuhteen rinnalle vahvempaa tukea kuin vain käyntejä terapeutilla tai lääkärillä.
– Kauheasti toivomme, että saisimme läpi viestimme, että kannattaa tulla ajoissa. Pienienkin asioiden kanssa voi tulla turvatalolle, silloin saadaan ennakoivasti tehtyä asioita. Joskus vanhemmat sanovat, että voi kun olisin tiennyt pari vuotta aikaisemmin, että tällainen paikka on olemassa, Anttila kertoo.
Ensimmäinen nuorten turvatalo perustettiin 1990 väliaikaisen asumisen tarpeisiin, kun Helsingin katunuorille haluttiin katto pään päälle.
Kriisimajoitus on yhä yksi tärkeistä tehtävistä. Tarjolla on myös perhetyötä, ryhmä- ja tukihenkilötoimintaa, viikonloppuleirejä sekä keskustelu- ja konsultaatioapua.
Päivystystä on myös verkossa tiistai- ja torstai-iltaisin.