Nyt on taas se aika vuodesta, jolloin tuhannet nuoret miettivät tulevaisuuttaan, sillä yhteishaku lukioihin, ammatillisiin oppilaitoksiin, ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin on alkamassa. Peruskoulunsa ja lukionsa päättävillä nuorilla on edessä omaan ammattiin johtavan opiskelupaikan haku. Suurella osalla nuorista saattaa oma ammatillinen tulevaisuus olla vielä ”hämärän peitossa”.
Rakennusalalle kouluttautuminen kannattaa, sillä rakentamista riittää aina. Jos uudisrakentaminen hiipuu, niin korjausrakentamista riittää. Rakentamista ei myöskään voida siirtää ns. halvan työvoiman maihin, kuten eräillä teollisuuden aloilla tehdään.
Toivon, että peruskoulunsa päättävät nuoret, jotka haluavat tehdä töitä käsillään, hakisivat ammatillisiin oppilaitoksiin rakennusalalle opiskelemaan esimerkiksi kirvesmiehiksi, muurareiksi ja putkiasentajiksi. Ammattimiehille ja -naisille löytyy hyvin töitä opiskelun jälkeen.
Helsingin Metropolia Ammattikorkeakoulun kiinteistö- ja rakennusalan lehtori Jouni Ruotsalainen toteaa Helsingin Sanomien koulutusliitteessä 21.1.2022, että ”rakennusmestareista on valtava tarve ja valmistuneet revitään koulusta hyväpalkkaiseen työhön.”
Hän kertoo työllisyysnäkymien lisäksi, että alan opiskelijoita kiinnostaa palkka. ”Tällä koulutuksella pääsee heti kiinni palkkatasoon, joka vastaa monien sellaisten yliopistossa käytävien alojen tasoa, joihin on käsittämättömän vaikeaa päästä opiskelemaan.”
Hän toteaa myös, että ”rakennus-alan rakennusmestarin opintolinjalle pyritään ottamaan 60% opiskelijoita ammattioppilaitoksesta ja 40% lukiosta. Tarkoitus on saada käytännön taitoja osaavia ihmisiä ja että tämä olisi tie korkeakoulututkintoon ammattioppilaitoslaisille.”
Rakennusmestaripula johtuu pääosin siitä, että rakennusmestarikoulutus välillä lopetettiin ja kovan taistelun jälkeen syksyllä 2007 se käynnistyi uudelleen – aluksi kuudessa ammattikorkeakoulussa. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa rakennusmestarikoulutus käynnistyi syksyllä 2011. Tällä hetkellä rakennusmestareita koulutetaan 11 ammattikorkeakoulussa ja aloitus-paikkoja on noin 500. Kymmenen vuoden keskeytys koulutuksessa aiheutti luonnollisesti kovan pulan rakennusmestareista.
Mikäli lukion päättäneet opiskelijat ovat matemaattisesti lahjakkaita, niin heillä on mahdollisuus hakea jatko-opiskelupaikkaa ammattikorkeakoulujen insinöörilinjoilta tai hakeutua opiskelemaan diplomi-insinööreiksi teknillisissä korkeakouluissa/yliopistoissa. Jos taas tuntee vetoa rakennusten suunnitteluun, voi hakeutua opiskelemaan arkkitehdiksi. Niin insinööreillä kuin arkkitehdeilläkin on hyvät työnsaantimahdollisuudet rakennusalalla.
Opiskelupaikkaa valitsemassa olevilla nuorilla on rakennusalalla siis monia vaihtoehtoja ja tasoja, joista löytää itselleen sopivimman. Rakennusmestarikoulutus on yksi parhaista vaihtoehdoista.
Lopuksi Metropolia Ammattikorkeakoulun lehtori Ruotsalaisen toteamus Helsingin Sanomissa: ”Suurin osa näistä opiskelijoista valmistuu rakennusmestariksi. Se on titteli, jonka turvin saa töitä yhtä varmasti kuin aurinko nousee.”
Raimo Joronen
rakennusmestari/rakennusneuvos
RKL:n kunniapuheenjohtaja
Seinäjoki