Ylistaron lukion säilyminen on elintärkeää ylistarolaisille nuorille ja koko yhteisölle.
Viime vuonna kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä kehotti meitä olematta rakastumatta seiniin. Emme kuitenkaan välitä seinistä, katoista tai lattioista. Välitämme täysin eri asioista.
Lukiossamme on mahdollisuus yksilölliseen opetukseen, joka takaa jokaiselle tasavertaiset oppimismahdollisuudet. Meillä on pienet ryhmäkoot, jotka takaavat hyvän ryhmähengen, työrauhan ja hyvät oppimistulokset. Lukiossamme on helppoa saada tukea opettajilta, jotka tuntevat yksilölliset tarpeemme. Lisäksi lukion tilat ovat muutama vuosi sitten remontoitu juuri lukiolaisten ryhmäkokoihin ja tarpeisiin.
Säästöjen takia suunnitellulla lukion lakkauttamisella on kiistattomat vaikutukset nuorten hyvinvointiin.
Koulumatkojen jopa kymmenkertaistuessa koulupäivät pitenisivät huomattavasti. Tämä vähentää nuorten vapaa-aikaa, joka on tärkeää palautumiseen ja harrastamiseen. Nuorten jaksaminen olisi vaakalaudalla.
Lapsivaikutusarviota varten tehdyssä kyselyssä monet vastasivat, että heitä ahdistaa, mitä uudistukset tarkoittavat heidän tulevaisuudelleen. Monet myös kertoivat, kuinka isoon kouluun meneminen ahdistaa jopa niin paljon, että he jättäisivät kokonaan lukion tai eivät valitsisi lukio-opintoja.
Seinäjoen kaupunki kertoo olevansa lapsiystävällinen kunta –toimintasuunnitelmassaan edistävänsä lasten ja nuorten mielen hyvinvointia ja ennaltaehkäisemään mielenterveyden ongelmia. Tällaiset muutokset eivät missään nimessä edistä lasten ja nuorten hyvinvointia.
Onko siis raha arvokkaampaa kuin nuorten hyvinvointi ja jaksaminen?
Nuorten usko omaan tulevaisuuteensa on uusimman Nuorisobarometrin mukaan ennätyksellisen alhainen. Vain noin 62 prosenttia nuorista suhtautuu tulevaisuuteensa optimistisesti.
Nuorisobarometriin liittyen valtion nuorisoneuvosto on sanonut, että nuorten hyvinvointi on nostettava päätöksenteon keskiöön. Valtion nuorisoneuvosto on myös listannut perusasioita, jotka täytyy saada kuntoon nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Yhtenä perusasiana listataan se, että koulutukseen ja kasvatukseen täytyy panostaa pitkäjänteisesti. Tällaiset leikkaukset ovat erittäin lyhytnäköisiä, ja ne toimivat juuri näitä toimenpidekehotuksia vastaan. Samassa listauksessa kehotetaan myös vahvistamaan nuorten osallisuutta ja todellisia vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa. Haluammekin siis uskoa, että nuorten näkökulmia kuunnellaan ja arvostetaan myös tässä päätöksessä.
Meille ylistarolaisille toisen asteen koulutus tapahtuisi jatkossa muualla kuin Ylistarossa. Kulkeminen muualle lukioon ei siis olisi meille valinta, vaan pakko. Koulunkäynti ei olisi yhdenvertaista kaikille seinäjokelaisille nuorille. Seinäjoen kaupungin sivuilla lukee, että he haluavat kehittää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Kuulostaako Ylistaron lukion lakkauttaminen siltä?
Lukion lakkauttamista on perusteltu lähinnä pelkästään säästöillä. Ovatko saatavat säästöt kovinkaan mittavia? Lukio toimii suurimmaksi osaksi samoissa tiloissa kuin yläkoulu. Lukiolaisilla on vain kaksi omaa luokkaa. Myös samat opettajat opettavat sekä yläkoulussa että lukiossa.
Mitä tulee yhtenäiskoulun perustamiseen, sillä lukiolaisilla on vain kaksi omaa, noin 15 hengen luokkaa, on mahdotonta saada Kirja-Matin koulun noin 150 oppilasta mahtumaan kahteen luokkaan. Ylistaron seudun peruskoululaisten määrä ei ole merkittävästi vähentymässä lähiaikoina, joten tilojen tarve ei tule vähentymään.
Kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä kertoi puheessaan 24.3., että kaikista koulutoimen lakkautuksista säästöjä saataisiin noin 6 miljoonaa. Samaan aikaan kaupunki kertoo ydinkeskustan tiemuutoksista, jotka kustantavat kaupungille 5,7 miljoonaa euroa. Voidaankin pohtia, kumpi on tärkeämpää, nuorten koulutus, vai uudet tiet. Vaikka rahat tulisivat eri momenteista, kaikki rahoitus tulee kuitenkin kaupungilta.
Lukion lakkauttamisella on vaikutuksensa koko Seinäjoen alueen nuoriin. Koska lakkauttamisen jälkeen lähes kaikki lukioon haluavat nuoret hakisivat Seinäjoen tai Nurmon lukioihin, jäisi yhä useampi nuori lukiokoulutuksen ulkopuolelle. Jo viime vuosina näistä lukioista on jäänyt halukkaita koulutuksen ulkopuolelle. Seinäjoen lukiossa jo nykyisellä opiskelijamäärällä seinät tulevat vastaan. Nykyiset Ylistaron lukiolaisetkin täytyisi sijoittaa johonkin lukioon lakkauttamisen jälkeen. Paljonko siis maksaisi esimerkiksi lisätilojen vuokraus? Mitä siis tapahtuisi, jos kaikki ylistarolaisetkin nuoret hakisivat Seinäjoen lukioihin?
Lakkauttamisella on myös merkityksensä koko yhteisöön.
Seinäjoen kaupunki on vuonna 2021 kertonut, että heidän tavoitteenaan on Suomen elinvoimaisin maaseutu. Tiedotteessa sanotaan, että aluekehittämisessä painotus on kylissä, kuten Ylistarossa. Ylistaron vahvuudeksi nimetään Kyrönjoen varren elävöittäminen. Kuitenkaan alueen kehittämistä ei ole ollut näkyvissä.
Lähes kaikki Ylistaron palvelut on jo keskitetty Seinäjoelle. Kun palvelut lukion myötä vähenisivät entisestään, vähentäisi se myös alueen vetovoimaisuutta. Millainen on koko Ylistaron tulevaisuus?
Toivomme, että te päättäjät, päätöksiä tehdessänne ajattelette meitä kaikkia nuoria. Kaikkia heitä, joita suureen lukioon meneminen ahdistaa. Heitä, jotka joutuvat lopettamaan harrastuksensa pidentyneiden koulupäivien vuoksi. Heitä, jotka tarvitsevat tukea ja yksilöllistä opetusta pärjätäkseen. Heitä, jotka haaveilevat lukiokoulutuksesta, mutta joiden keskiarvo ei yllä Seinäjoen muihin lukioihin. Ja koko yhteisöä, jolta jälleen viedään yksi palvelu omasta lähiympäristöstään.