Nuorisotyön viikkoa vietetään tällä viikolla. Valtakunnallisen teemaviikon aiheena ovat nuorisotyöstä kertovat tarinat ja muistot. Kampanjan tarkoitus on tehdä nuorisotyön yhteiskunnallista roolia näkyväksi.
Seinäjoella on nykyään yhdeksän nuorisotilaa. Nuoriso-ohjaajia on 30. Tuntityötä tekeviä iltaohjaajia on 25
Seinäjoen nuorisopalvelut keräsi muistoja jo etukäteen. Julkaisemme tässä jutussa niistä osan. Kaikki tarinat ovat luettavissa nuorisopalvelujen sosiaalisesta mediasta.
Kirjoituksissa korostuvat nuorisotilat, joissa pidettiin diskoja, bändi-iltoja sekä pelattiin ristiseiskaa ja biljardia. Tärkeintä oli hengailla muiden samanikäisten kanssa ja pistää soimaan sellaista musiikkia, mitä itse halusi.
Kaikista tempauksista ei kerrottu ohjaajille.
– Soiteltiin salaa pilapuheluita nuopparin pöytäpuhelimella, yksi kirjoittaja paljastaa.
Muistoissa korostuvat leirit, joita tehtiin esimerkiksi Leville hiihtolomalla. Rahaa kerättiin järjestämällä diskoja sekä myymällä ovelta ovelle keksejä.
– Geronimo, mikä reissu ja mitä muistoja! Edelleen on ystävinä monta samasta jengistä, kirjoittaa yksi muistelija.
Toinen kertoo tulevan kesän leirin Kessulassa olevan hänelle jo kymmenes.
– Jokaisen leirin jälkeen alkaa heti odottaa, et kauanko meneekään seuraavaan kertaan. Ohjaajat on aina olleet maailman parhaat. Ne lähtee kaikkeen mukaan ja jaksaa tsempata suakin.
Kiitoksia ohjaajille
Melkein jokaisessa tekstissä kiitellään ohjaajia. Moni kokee ammattilaisten olleen turvallisia aikuisia, joille sai kertoa huolet ja murheet. Tässä yksi lämminhenkinen palaute:
– Nuorisotyö oli minulle iso apu ja tuki nuoruudessa. Nuorisotyöntekijän kanssa sai aina mennä juttelemaan kaikesta ja hänestä tulikin vuosien kuluessa tärkeä aikuinen minulle. Teette tärkeää ja merkityksellistä työtä kaikki, kiitos siitä!
Ohjaajat olivat paikalla, mutta eivät tyrkyttäneet neuvojaan. Tarvittaessa he antoivat uusia näkökulmia teineille.
– Ohjaajat saavat asiat ja toiveet toteutumaan. He ovat mahdollistaneet osaamisellaan varman tavan edetä ja kehittyä eri elämän osa-
alueilla. He kohtaavat ohjattavat yksilöinä ja aidosti, kiittelee eräs kirjoittaja.
Yksi muistelija antoi palautetta vanhemman roolissa. Hän kertoo Peräseinäjoen nuorisotila Dixin olleen tärkeä osa perheen elämää parikymmentä vuotta.
– Ensin odotettiin, että sinne päästiin ja sitten sitä, että siellä sai olla viikonloppuinakin. Vanhempana oli helppoa päästää nuoret kylälle, koska Dixi oli turvapaikka. Siellä ei tapahtunut mitään ja turvallisia aikuisia oli paikalla.
Kiitos elämästä!
Yksi koskettavimmista muistoista liittyy etsivään nuorisotyöhön. Keskivaikeasta masennuksesta ja ahdistuksesta kärsinyt kirjoittaja kertoo olleensa elämässään niin hukassa, ettei ollut saanut korkeakouluopintojaan päätökseen.
– Etsivän ja terapeutin kanssa pystyin purkamaan näitä asioita. Nykyään olenkin onnellisesti valmistunut ja työelämässä vakituisessa virassa. Ilman etsivää tuskin mua olisi enää. Kiitos henkeni pelastamisesta.
