Metsästävien naisten määrä lisääntyi taas viime vuonna. Suomen riistakeskuksen mukaan metsästyskortin lunastaneista naisten osuus oli noin seitsemän prosenttia. Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta lähes prosentilla.
Perinteisesti miesten harrastukseksi ja joillain jopa elämäntavaksi ajateltu laji on saanut selkeästi uutta suuntaa. Myös siinä mielessä, että harrastajien määrä kokonaisuudessa ei ole ollut kasvamaan päin. Nuoret eivät kiinnostu entisen lailla metsästyksestä tai heille ei ole paikkaa harrastaa.
Ukkoutuneet jahtiporukat ovat kitsaita jakamaan uudelle sukupolvelle vähäisestä kiintiömäärästä. Porukoilla saattaa olla säännöissään ikärajoja, tai muita vaatimuksia. Jotkut voivat älähtää naisen tai nuoren paikasta metsässä. Saman tulen äärellä oleminen aiheuttaa närää. Ilme muuttuu vasta kun kokelas saa ammuttua yli kymmenpiikkisen sonnin. Suomi on onneksi metsien maa, jonne mahtuu jokainen luontoa kunnioittava harrastaja.
Ase pysyy naisten käsissä kuten miestenkin. Matkaa taitetaan jaloin tai passissa istutaan samoille lihaksilla sukupuolesta riippumatta. Joskin kiinnostus metsästyskoiriin ja niiden ohjailuun saattaa olla naisilla miehiä suurempi tai naisen ominaisuudet sopivat hyvin koiran ohjaukseen, jos itse ampuminen ei kiinnosta.
Metsästävien naisten määrän lisääntyessä uskon nuortenkin pääsevän mukaan lajiin helpommin. Metsästävät naiset ottavat mielellään mukaan luonnosta kiinnostuneita, vaikka matkanteko väistämättä hidastuu. Mikä parasta, tyttären ei enää tarvitse jäädä kotiin, kun miehet aamulla pakkaavat reppunsa teeripassiin. Nainen näyttää, että tytär otetaan mukaan siinä missä isovelikin. Koko perheelle osoitetaan jo kotona, että harrastus on yhtä lailla kaikkien saavutettavissa.
Suomen Metsästäjäliitto kehittää nuorisotoimintaa nyt laajemmin kuin koskaan. Hankkeen aikana liitto haluaa helpottaa nuorten pääsyä metsästyksen pariin. Liiton puheenjohtaja Lauri Kontro huomautti Jahti-lehdessä (1/16), että Suomessa on seuroja, joissa asennemuutosta tarvitaan. Seurojen pitäisi herätä viimeistään siinä vaiheessa, kun nuorin jäsen on kolmikymppinen. Metsästäjäliiton piireihin on tarkoitus perustaa toimikunnat vastaamaan nuorisotoiminnasta alueellisesti. Onneksi tähän on tartuttu, sillä vain harva ihminen jaksaa olla niin sinnikäs että jaksaa odottaa seuraan hyväksymistä vuosia. Kyseessä on useimmiten vain harrastus.
Ensimmäinen nuorten suurleiri toteutetaan jo tulevana kesänä. Leirille odotetaan 600 metsästyksestä ja luonnosta kiinnostunutta nuorta. Metsästys on harrastuksena moninainen. Lähelle tuleva luonto herkistää aistit ja kulkija oppii kuuntelemaan enteilevää myrskyä tai varomaan upottavaa rämettä. Selviytymistaidot kehittyvät kuin huomaamatta. Metsässä liikkujasta tulee pitkäjalkainen harppoja, joka jättää jälkeensä monet sileän maraton-harjoittelijat.
Luonto muokkaa kulkijaansa vuosien aikana. Kuuma nuori muuttuu fiilisteleväksi eräilijäiksi, joka ei enää raaski ampua sarvipäiden hämmästyttäviä vasoja ja he jättävät nuoret teeret kasvamaan vielä muutamaksi vuodeksi. Silloin tärkeintä on yhdessäolo ja nuotio, ehkäpä kulaus taskumatista tai mehukatista, ja nukkuva koira jalkojen välissä. Kiertokulun on jatkuttava.
ELINA NYSTRÖM
elina.nystrom@i-mediat.fi