Hieman yli kuukauden päästä järjestettävät nuorisovaltuustovaalit keräävät lähes 60 ehdolle asettunutta vaasalaista nuorta, minut mukaan lukien, kampanjoimaan itseään tulevan lokakuun ajan.
Kahden vuoden välein järjestettävien vaalien tuominen kaikkien tietoon vaatii paljon vaivaa nykyiseltä nuorisovaltuustolta.
Vaalien markkinointi on vaikeaa, koska selkeän, kansallisen nuorisovaltuustosäännöksen uupuessa riippuu täysin koulusta, kuinka paljon huomiota vaaleille annetaan.
Koulukohtaista on sekin, järjestetäänkö aikaa nuorisovaaleissa äänestämiselle päivän aikana.
Kyseessä on etu myös koululle itselleen. Kun koulu kannustaa äänestämään ja asettumaan ehdolle vaaleissa, se varmistaa oppilaidensa äänen kuuluvan päätöksenteossa.
Kouluista pian valittavan 22 valtuutetun pitää ajaa kaikkien vaasalaisten nuorten asiaa. On sääli, jos nuorisovaltuuston toiminta on epäselvää juuri sille väestönosalle, jonka edustajana se toimii.
Vaasan nuorisovaltuusto on tiedostanut tämän ongelman. Viime aikoina olemme pohtineet esimerkiksi kaupungin kokousten sisältöä kokoavien Instagram-päivitysten tekemistä, jotta vaasalaiset tietävät, mitä nuoriin liittyvää kaupungissamme päätetään.
Vielä työn alla olevat säännölliset päivitykset antaisivat seuraajille hyvän käsityksen siitä, mitä nuorisovaltuusto tekee ja millainen sen rooli on kaupungin byrokratiassa.
Lisäksi olemme samasta syystä vierailleet usein yläkouluissa kertomassa työstämme. Samalla varmistetaan, että ehdokkaita vaaleihin saadaan mahdollisimman monenlaisista taustoista.
Järjestelmä ei ole demokraattinen, jos parikymmentä henkilöä edustaa yksin kaikkien nuorten mielipiteitä.
Mielestäni tärkein demokratian muoto tapahtuu vaalien ulkopuolella. Täydellisessä maailmassa nuorison ongelmat ja kehitysideat päätyisivät heidän itsensä kautta kaupungin toimielinten tietoon. Ja päätökset tapahtuisivat yhteistyössä nuorten kanssa, joita asiat koskevat.
Kuitenkin esimerkiksi nuorille tarkoitetut hankekilpailut, workshopit ja mielipidekyselyt jäävät Vaasassa yleensä osallistujamäärältään pieniksi.
Demokratian toteutumiseksi tarvitaan aito vuorovaikutussuhde äänestäjien ja tehtävään valittujen välillä.
Toimivasta kansalaisdemokratiasta ei kuitenkaan ole hyötyä, jos nuorisovaltuustolle ei anneta käytännön valtaa. Silloin se ei ole kuin vaaleilla valittu kahvittelukerho.
Todellisuudessa harva aikuinenkaan on perillä siitä, mitä kaupungin oikeasti asioista päättävissä elimissä tapahtuu.
Kaupunginvaltuustolla ei, ainakaan tietääkseni, ole toistaiseksi suunnitelmia käydä työpaikoilla esittelemässä toimintaansa tai koota tärkeimmät asiat Instagram-päivityksiin kaikkien ymmärrettäväksi. Se lisäisi kansalaisten osallisuutta.
Kirjoittaja on Vaasan nuorisovaltuuston puheenjohtaja.