Kun kohtaavaa nuorisotyötä tekevät vapaaehtoiset tapaavat nuoria tulevana päättäjäisviikonloppuna, he tervehtivät ensin. Tämä tarkoittaa, että työntekijä on nähnyt nuoren ja on paikalla. Sitten voidaan kysyä, mitä kuuluu.
Jos nuori ei halua jutella, sitä kunnioitetaan. Tarkoituksena on olla tarjolla, vaan ei tyrkyllä, sanoo Ville Viljakainen. Hän on Lasten ja nuorten keskuksen Saapas-toiminnan vastaava työntekijä ja suunnittelija.
– Hirveän monet sitten haluavat jutella. Ja kun yksi alkaa juttelemaan, sitten useammatkin alkavat kertoa, Viljakainen kertoo STT:lle.
Keskustelut nuorten kanssa vaihtelevat kestoltaan alle minuutista puoleen tuntiin. Kohtaaminen ei Viljakaisen mukaan tarvitse aina sanoja, vaan vapaaehtoisten läsnäolo voi tuoda itsessään turvaa nuorille. Saapas toimii 36 paikkakunnalla, ja päättäjäisviikonloppuna juhlijoiden joukkoon jalkaudutaan yli 20 paikkakunnalla, esimerkiksi Jyväskylässä, Inarissa ja Joensuussa.
Juuri juttukaverin ja tuen puute on Viljakaisen mukaan juuri nyt se iso asia. Nuorten mukaan vanhemmat voivat olla kiireisiä tai kamppailla omien ongelmiensa kanssa.
– Kyllä se tässä koulujen päättäriviikonlopussa näkyy. Nuoret kaipaavat aikuista, joka on kiinnostunut heistä.
Viljakainen ohjeistaakin aikuisia olemaan kiinnostuneita siitä, mihin nuori on menossa ja kenen kanssa. Nuoret kaipaavat myös kotiintuloaikoja, vaikka voivatkin vastustella niitä.
Nuoret kertovat Viljakaisen mukaan paljon arjestaan. Joskus asiat ovat "isoja ja syviä", mutta koulujen päättyessä kouluun liittyvät asiat puhuttavat. Saappaan vapaaehtoiset saavat kuulla usein, että he ovat ainoita aikuisia, jotka ovat pitkään aikaan kysyneet nuoren kuulumisia ja jääneet kuuntelemaan vastausta.
– Ei ole ehkä sattumaa, että ihmisellä on kaksi korvaa ja yksi suu eikä päinvastoin, Viljakainen sanoo.
Yksin ei kannata jäädä
Aseman Lapset on päättäjäisviikonloppuna mukana Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden järjestämässä päättärioperaatiossa, jossa ovat mukana myös esimerkiksi Suomen Punainen Risti, poliisi ja Saapas. Aseman Lasten Helsingin seudun liikkuvan työn päällikön Eliisa Ahlstedtin mukaan työtä tehdään vuoden ympäri ja siksi monet nuoret tietävät jo, että jalkautuville nuorisotyöntekijöille voi tulla juttelemaan.
– Se on iso juttu. Koulujen päättäjäisiä saa ja pitää juhlia, ei siinä ole mitään vikaa, Ahlstedt sanoo STT:lle.
Päättäjäispäivänä nuoret haluavat usein puhua alkuillasta siitä, kuinka kouluvuosi meni. Kouluhakuja jännitetään yhdessä ja mietitään, mitä syksyllä tapahtuu. Myöhemmin illalla nuorisotyöntekijät kyselevät nuorten kunnosta ja kotiinpääsysuunnitelmista. Puhelimen akkujen ja lämpimien vaatteiden riittävyyttä tarkistellaan.
Myös Ahlstedt toivoo, että päättäjäisviikonlopusta puhuttaisiin kotona jo etukäteen.
– Kaiken kieltäminen ei ole ratkaisu, mutta yhdessä olisi hyvä käydä keskustelua, että kenen kanssa siellä ollaan, millä pääsee kotiin yöllä ja mihin niitä bileitä ollaan menossa pitämään.
Nuorille Ahlstedt antaa ohjeeksi avun pyytämisen aikuisilta, jos jotakin sattuu tai joku aikoo tehdä jotakin hölmöä. Näin bileiden ei tarvitse loppua ikävästi ja liian aikaisin.
– Älkää jääkö yksinänne tai keskenänne. Jos joku kaveri on vaikka ottanut ison kassillisen raketteja mukaan, siitä olisi hyvä käydä vinkkaamassa aikuisille.
Ahlstedtin mukaan useilla paikkakunnilla on päättäjäisviikonloppuna Aseman Lasten Walkers-autoja ja jalkautuvaa nuorisotyötä. Lisäksi kaupunkien nuorisopalvelut ja seurakuntien nuorisotyöyksiköt ovat hänen mukaansa sankoin joukoin liikenteessä.
Alkoholin ostaminen ei suojele lasta
Saappaan Viljakaisen mukaan nuorten humalahakuinen juominen on vähentynyt esimerkiksi 90-lukuun verrattuna. Ehyt ry:n ehkäisevän päihdetyön asiantuntija Mika Piipponen on samaa mieltä, vaikka hänen mukaansa alkoholi on edelleen nuorten yleisimmin käyttämä päihde. Piipponen kertoo, että noin 90 prosenttia nuorten käyttämästä alkoholista ostaa joku täysi-ikäinen välittäjä, hyvin usein esimerkiksi täysi-ikäiset sisarukset tai vanhemmat.
– Pohjimmiltaan sillä halutaan suojella lasta. Halutaan alkoholin ostamisella turvata sitä, että lapsi ei lähtisi hankkimaan sitä jotain muuta kautta esimerkiksi jonkun ventovieraan välittäjän kautta, Piipponen kertoo STT:lle.
Viljakaisen mukaan alkoholin ostaminen saattaa kuitenkin kääntyä itseään vastaan, sillä kotoa saatu alkoholi voi lisätä lapsen juoman alkoholin määrää.
– Se antaa myös vähän ristiriitaista viestiä, kun meillä kuitenkin alkoholin myyminen ja ostaminen alaikäiselle on ihan selkeästi alkoholilaissa kielletty. Siitä on jonkun verran tutkimusta myös, että vanhempien sallivalla alkoholiasenteella on nuorten alkoholin käyttöä lisäävä vaikutus.
Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista lähes 70 prosenttia on raittiita. Piipposen mukaan nuoriin pitää luottaa eikä juhlimista ole tarkoitus kieltää.
– Kun kertoo oman mielipiteen siitä, että alkoholin käyttö ei ole hyväksyttävää eikä alkoholia sen takia nuorelle osteta, niin luotetaan myös siihen, että nuori osaa toimia fiksusti.
Luottamuksen on toimittava myös toisin päin.
– Vaikka nuorella olisi sellainen tunne, että nyt ehkä mokasin, silti uskaltaa ottaa yhteyttä vanhempiinsa. Että yhteys huoltajaan on sellainen, että voi aina soittaa.
