Nui­ja­so­ta iskenyt lujasti ete­lä­poh­ja­lais­ten iden­ti­teet­tiin

Itsenäistynyt Suomi pystytti heti 1920-luvulla monumentit nuijamiehille. Useat sadat suojeluskuntalaiset kiskoivat kivipaasia Kurikan Käräjävuorelta Ilmajoen Kapalankankaalle. Muistomerkin teki kuvanveistäjä Matti Visanti. Paljastusjuhlaa kesällä 1925 kunnioitti presidentti Lauri Kristian Relander. Visanti suunnitteli myös Ilkan patsaan Ilmajoelle, Se pystytettiin 1924. KUVA: MARTTI KOSKENKORVAN KOTIARKISTO
Itsenäistynyt Suomi pystytti heti 1920-luvulla monumentit nuijamiehille. Useat sadat suojeluskuntalaiset kiskoivat kivipaasia Kurikan Käräjävuorelta Ilmajoen Kapalankankaalle. Muistomerkin teki kuvanveistäjä Matti Visanti. Paljastusjuhlaa kesällä 1925 kunnioitti presidentti Lauri Kristian Relander. Visanti suunnitteli myös Ilkan patsaan Ilmajoelle, Se pystytettiin 1924. KUVA: MARTTI KOSKENKORVAN KOTIARKISTO

Ilmajoella ei tarvitse udella nuijasotana tunnetun talonpoikaiskapinan perinnöstä. Pitäjää komistavat Ilkan patsas ja nuijamiesten muistomerkki.

– Nuijasota on vaikuttanut eteläpohjalaisten identiteettiin todella paljon, emeritusprofessori Heikki Ylikangas sanoo.

Tänään on kulunut 420 vuotta Santavuoren taistelusta Kurikan ja Ilmajoen rajamailla. Siitä tuli teurastus. Klaus Flemingin ratsuväki löi pohjalaisjoukot. Ainakin tuhat maakuntien miestä kaatui 24. helmikuuta 1597. Siihen loppui nuijasota.

Pohjalaiset talonpojat lähtivät taiston tielle linnaleirijärjestelmää, eli sotaväen ylläpitoa ja kasvavaa verorasitusta vastaan. Talonpojat olivat joutuneet ahdinkoon, kun Ruotsin valtakunta alkoi nousta suurvallaksi. Vastakkainasettelu säätyjen välillä kärjistyi.

Nuijamiehet hävisivät, mutta he eivät kaatuneet turhaan. Aateliston valta ei voimistunut Pohjanmaalla, eikä talonpojasta tullut maaorjaa.

JARI KARJANMAA

Mainos
Ilkka-Pohjalaisen pelit

Pelaa Ilkka-Pohjalaisen digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – löydä suosikkisi klassikoiden ja uutuuksien joukosta.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä