Merenpinnan nousu uhkaa rannikon luontotyyppejä, selviää Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreesta tutkimuksesta. Todennäköisimpänä pidetyn kehityskulun mukaan yli viidennes Suomen merenrantaniityistä ja hiekkarannoista katoaa nousevan merenpinnan alle vuoteen 2100 mennessä.
Tutkimuksessa Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijat selvittivät ensimmäistä kertaa, miten merenpinnan nousu vaikuttaa rannikon luontotyyppeihin Suomessa.
Merenpinta saattaa nousta arvioitua nopeamminkin ja luontotyyppien kato olla laajempaa erityisesti, jos päästövähennykset epäonnistuvat.
Tutkimuksessa keskityttiin tutkijoiden mukaan Suomenlahden rannikkoon, koska siellä maankohoaminen on heikointa. Merenpinta kääntyy siksi nousuun nopeammin kuin pohjoisempana. Myös Pohjanlahden rannikko on alttiina muutoksille, vaikka maankohoaminen hidastaa vaikutuksia.
Luontotyypit eivät siirry helposti
Tutkijat selvittivät, että luontotyypit eivät siirry helposti uusille alueille sisämaahan nousevan merenpinnan tieltä. Siirtymistä estävät muun muassa rakennettu ympäristö, jyrkät rinteet ja sopimaton maaperä.
– Monin paikoin rakennukset, tiet ja muu infrastruktuuri estävät luontotyyppien siirtymisen uusille alueille. Vaikka tilaa olisi teoriassa, kaikki alueet eivät sovi uusiksi rantaniityiksi tai hiekkarannoiksi, kertoo Aalto-yliopistossa aiheesta diplomityönsä tehnyt paikkatietoasiantuntija Elisa Kropsu tiedotteessa.
Vaikka teoriassa merenrantaniityille sopivaa siirtymäaluetta riittää, suurin osa alueesta on maatalouskäytössä. Käytännössä uusien rantaniittyjen muodostuminen näille alueille ei välttämättä onnistu. Hiekkarantojen osalta sopivan maaperän puuttuminen pienentää mahdollista siirtymätilaa.
Rannikon luonnon turvaaminen edellyttää tutkijoiden mukaan aktiivisia toimia jo nyt. Keinoiksi listataan muun muassa rannikon suojelualueiden laajentaminen sekä mahdollisten uusien alueiden varaaminen ja kunnostaminen rannikon luontotyypeille.