Kyllä, rouva kenraali -tervehdystä kuullaan Norjassa varsin usein.
Naiset ovat voineet suorittaa asepalveluksen jo 1970-luvulta lähtien vapaaehtoisena. Vuonna 2015 maassa siirryttiin sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia.
– Norjassa on useita naiskenraaleita. Maanpuolustuskorkeakoulua ja ilmavoimia johtaa nainen. Sukellusveneen päällikkönä ja YK:n alaisen rauhanturvaoperaation komentajana on ollut naiskenraali, everstiluutnantti Janne-Pekka Sarpoma pääesikunnasta kertoo.
Sarpoma palasi hiljattain Norjasta, jossa hän oli vuosia Suomen puolustusasiamiehenä.
Kutsunnat ovat Norjassa koko ikäluokalle. Ne toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on tietokonepohjainen ja siihen osallistuu koko ikäluokka, noin 60 000 nuorta.
– Toisessa vaiheessa kutsuntoihin kutsutaan vajaat 20 000 nuorta ja heistä valitetaan koulutettavat. Vuosittain koulutetaan 8 000–8 500 asevelvollista. Valittavista tehdään turvallisuusselvitys ja rikosrekisterit tarkistetaan.
Ylipainoisia ei armeijaan oteta. Sarpoma kertoo, että jos painoindeksi on yli 35, palvelus tyssää siihen.
Naisten osuus on kasvanut niin ripeästi, että joissakin joukko-osastoissa heidän osuutensa on yli 50 prosenttia.
– Viime vuonna koulutettiin 1 700 naista ja 7 400 miestä. Naisten osuus oli siis 23 prosenttia.
Norja on edelläkävijä myös sotilaiden majoituksessa.
– Käytössä ovat yhteistuvat. Elo niissä on sujunut hienosti. Korviimme ei ole kuulunut yhtäkään tapausta seksuaalisesta häirinnästä.
Norjan mallia on väläytelty Suomeenkin.
Aiemmin tänä vuonna ministeri Elisabeth Rehnin ajatushautomo esitteli mallinsa, jossa koko ikäluokka osallistuisi kutsuntoihin. Mukana mallissa on varautumispalvelus.
Idea on, että valinnan mahdollisuudet lisääntyisivät ja syrjäytyminen vähenisi. Malli on saanut osakseen niin kritiikkiä kuin hyväksyntää. Osa pelkää, että se rapauttaisi reservin muodostumisen. Mallin puolustajat ovat sitä mieltä, että näin ei käy. Päinvastoin, malli vahvistaisi asepalvelusta, kun mukana olisivat motivoituneimmat sotilaat niin miehistä kuin naisista.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n seminaarissa kuultiin myös poliitikkoja. Paneeliin osallistui edustaja kustakin puolueesta. Kovin suuria linjaeroja ei syntynyt. Yleistä asevelvollisuutta ei kyseenalaistettu.
Sdp:n kansanedustaja Eero Heinäluoma luonnehti Suomen puolustusta kolmijalkaiseksi jakkaraksi.
– Jalat ovat yleinen asevelvollisuus, koko maan puolustaminen ja liittoutumattomuus. Jos näistä jaloista yksi heiluu, niin sitten heiluu koko systeemi.
Yleinen asevelvollisuus mainittiin kustannustehokkaaksi ja järjestelmäksi, jolla puolustusvoimat saa sitä mitä tarvitsee.
Yhtä mieltä oltiin siitä, että erilaisia kansalaispalvelun malleja ja koko ikäluokan kutsuntoja on kehitettävä. Näin iso muutos ei synny hetkessä, vaan siihen tarvitaan useampi vaalikausi.
Fakta: Asevelvollisuus kahdessa maassa
– Suomi: Kutsuntoihin osallistuu vuosittain noin 30 000.
Palveluksen aloittaa 24 000.
Palveluksen läpäisee 21 000.
Asevelvollisuuslain mukaan jokainen Suomen miespuolinen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, kun hän täyttää 18 vuotta ja sen vuoden loppuun, jolloin hän täyttää 60 vuotta.
Naisille avautuivat ovet vuonna 1995 vapaaehtoiselle asepalvelukselle. Reserviin on nyt koulutettu 7 900 naista.
Suomessa korkein sotilasarvo naisella everstiluutnantti.
– Norja: Sukupuolineutraali asevelvollisuus vuodesta 2015. Naiset päässeet vapaaehtoiseen asepalvelukseen vuodesta 1977.
Koko ikäluokka kutsuntoihin, eli noin 60 000 nuorta.
Kutsunnat kaksivaiheisia.
Vuosittain koulutetaan 8 000–8 500.
Viime vuonna naisten osuus koulutettavista 23 prosenttia.
Anita Simola