Asuntokauppa elpyy, mutta myyntiajat ovat yhä pitkiä. Nordea ennustaa asuntomarkkinakatsauksessaan, että asuntojen hinnat nousevat tänä vuonna 1,5 prosenttia.
Kaupaksi käyvät tällä hetkellä keskimääräistä parempikuntoisemmat asunnot hyvillä sijainneilla. Ostajat hakevat hyvää laatua edulliseen hintaan.
Korkojen lasku on ollut merkittävä asuntokaupan jouduttaja, ja lisää huojennusta on luvassa.
– Jos kotitalouksilla viime vuonna meni lainojen korkoihin noin viisi prosenttia käytettävissä olevista tuloista, niin tämän vuoden lopulla osuus laskee noin 3,5 prosenttiin käytettävissä olevista tuloista, ennakoi Nordean ekonomisti Juho Kostiainen tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Toisaalta työttömyyden kasvu ja kuluttajien heikko luottamus jarruttavat edelleen asuntokauppaa. Heikko luottamus johtaa varovaisuuteen, mikä saa ihmiset lykkäämään isoja hankintoja.
Kostiainen näkee, että jos Ukrainan sota päättyy, kuluttajien luottamus voi kohentua. Sodan päättymisen aikaansaama piristysruiske voisi heijastua myös asuntokauppaan.
– Näkisin, että sillä olisi selkeä positiivinen vaikutus asuntomarkkinoihin, jos alkaisi tulla hyviä uutisia.
Korkojen laskun lisäksi myönteisiä signaaleja ovat palkankorotukset, joista on juuri sovittu teknologiateollisuudessa.
– Palkankorotukset ovat ainakin ennusteiden valossa selkeästi inflaatiota korkeampia, Kostiainen sanoo.
Opiskelijat siirtyvät pois yksiöistä
Vuokramarkkinoilla kaupunkien väliset erot ovat kasvamassa. Pääkaupunkiseudulla on edelleen selvästi ylitarjontaa, mutta monessa keskikokoisessa kaupungissa vuokramarkkinat alkavat kiristyä.
Vaikka uusien asuntojen rakentaminen laski pääkaupunkiseudulla vuonna 2024 puoleen vuoden 2023 tasosta, asuntojen ylitarjonta ei juuri sulanut. Valmistuneiden asuntojen määrä ylitti viime vuonna yhä asuntokuntien määrän kasvun.
Asuntokuntien määrä on kasvanut pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella yleistä väestönkasvua hitaammin.
Viime vuonna asuntokuntien määrän kasvu hidastui merkittävästi. Taustalla on hallituksen päätös siirtää opiskelijat opintotuen asumislisän piiriin tämän vuoden elokuussa. Muutos pienentää etenkin monen yksinasuvan opiskelijan tukea, mikä ohjaa yhteisasumiseen.
– Tämä näkyi jo viime vuonna siinä, että alle 29-vuotiaiden asuntokuntien määrä vähenee. Eli nyt tiivistetään, mennään kimppakämppiin, asutaan ehkä vähän pitempään kotona. Tämä tulee voimistumaan todennäköisesti vielä tänä vuonna.
Myös maahanmuuton lisääntyminen vaikuttaa asuntokuntien määrän kasvun hidastumiseen.
– Maahanmuuttajathan asuvat keskimäärin pienemmissä neliöissä ja useampi ihminen samassa kotitaloudessa, Kostiainen sanoo.
