Jääkiekon kotimaista naisten pääsarjaa on pelattu eri nimillä vuodesta 1982, mutta menneenä kesänä Auroraliigaksi brändätyn sarjan ongelmat ovat tutut: otteluissa ei käy tarpeeksi yleisöä, pelaajat joutuvat maksamaan harrastuksestaan ja parhaat kotimaiset pelaajat kiekkoilevat muualla kuin Suomessa.
Viimeksi mainittu ilmiö on toki tuttu miestenkin puolella, kun Pohjois-Amerikan tai Euroopan rahakaukalot kutsuvat maajoukkuemiehiä.
Naisissa kotimaan pääsarja oli pitkään paras vaihtoehto Pohjois-Amerikan yliopistoreitin rinnalla, mutta sittemmin Ruotsin naisten pääsarja SDHL, Pohjois-Amerikan ammattilaisliiga PWHL ja myös Sveitsin pääsarja ovat houkutelleet joukkueisiinsa vahvan nipun Suomenkin maajoukkuenaisia.
– PWHL on parasta, mitä naisjääkiekolle on tapahtunut. SDHL on kymmenen vuotta meitä edellä kehityksessä. Otamme oppia, mitä he ovat tehneet, Auroraliigan johtaja Henni Laaksonen kertoi STT:lle maanantaina Helsingissä järjestetyssä mediatilaisuudessa.
Laaksonen ei kiistä kotimaisen naisten pääsarjan asemaa kansainvälisessä kehityksessä.
– Tiedostamme roolimme kasvattajasarjana, mutta haluamme tehdä sen mahdollisimman hyvin. Tämä taso ei riitä.
– Brändi ja nimi kehystävät vain työtä, jota lähdemme tekemään.
Pistehait karkasivat muualle
Viime kauden runkosarjan pistepörssin kärkikymmeniköstä vain neljä pelaajaa jatkaa Suomessa. Rajuimmin uudistui hallitseva mestari HIFK.
– Neljä pelaajaa sai ammattilaissopimuksen ja kaksi sai yliopistostipendin. Olemme tehneet hyvää työtä siinä, miten olemme saaneet kasvatettua pelaajia. Saimme nyt nostettua seitsemän omaa junioria mukaan, HIFK:n päävalmentaja Saara Niemi kertoi.
– Olisi hienoa pitää kaikki parhaat pelaajat täällä, mutta realiteetti on se, ettemme pysty maksamaan. Meillä ei voi pelata ammatikseen. Se pitää hyväksyä, mutta meillä pelaajien ei tarvitse maksaa, Niemi muistutti.
HIFK:n lisäksi vain HPK:ssa kiekkoilu on ilmaista.
Periaatekeskustelun paikka
Niemen lisäksi myös TPS:n päävalmentaja Terhi Mertanen tuntee realiteetit jo pelaajauraltaan. Ongelmat ovat tutut, mutta Mertanen näkee kehitystäkin tapahtuneen.
– Kun pelasin itse, treenattiin tosi myöhään, eikä ollut päätoimisia päävalmentajia, hän tuumi.
Paremmat harjoitusajat mahdollistavat kehittymisen pelaajana. Palautuminen ennen seuraavaa koulupäivää, työpäivää ja uutta harjoitusta on parempaa, kun jäähallilla ei tarvitse kukkua yömyöhään.
Silti jotkut tosiasiat eivät muutu.
– Pitää hyväksyä, että olemme kasvattajasarja, mutta voimme olla maailman paras kasvattajasarja, Mertanen sanoi.
– Kehitystyö vaatii todella paljon intohimoisia laji-ihmisiä. Toivon, että koko suomalainen jääkiekko lähtee mukaan. Toivon rakenteellisia ja asenteellisia muutoksia suomalaisessa jääkiekossa, että naiset otetaan oikeasti kunnolla mukaan. Silleen se on tapahtunut Ruotsissa ja Sveitsissäkin.
Niemi on vieraillut Sveitsissä ja tuntee paikalliset kuviot.
– Sveitsin sarjassa tehtiin periaatepäätös jo viime kaudella, että naisten joukkueet ovat samassa organisaatiossa miesten joukkueiden kanssa. Kaikki pelaajat ovat ammattilaisia tai puoliammattilaisia.
Paluumuuttajat piristävät
Suomessa tilanne on vielä kaukana, että miesten liigaorganisaatiot ottaisivat maksettavaksi myös naisten joukkueet.
Auroraliigan johtaja Laaksonen alleviivaa Suomen jääkiekkoliiton tehneen toimenpiteitä nais- ja tyttökiekon kehittämiseen, mutta ei kiistä yhtä hukattua mahdollisuutta. Keväällä 2019 Espoon areena pullisteli yleisöä, kun Suomi pelasi maailmanmestaruudesta. Naisleijonien synnyttämä huuma hiipui nopeasti.
– Voi olla, että siinä kohti paras kärki jäi hyödyntämättä. Koronakin tuli sotkemaan, Laaksonen muistutti.
Suurta huumaa ei ole luvassa perjantainakaan alkavalla kaudella, kun joukkueet käyvät taittamaan Suomen maanteitä.
HIFK:n tyhjentymisen jälkeen hopeajoukkue Kiekko-Espoo on suurin suosikki. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiville seitsemälle muulle joukkueelle jää kiusantekijän rooli, mutta kapeiden pelaajamateriaalien sarjassa yhden tai kahden pelaajan hankkiminen voi heilauttaa voimasuhteita suuresti.
– On ilahduttavaa, että Anni Keisala (HPK) ja Matilda Nilsson (Ilves) tulivat takaisin Ruotsista, Mertanen mainitsi paluumuuttajat maajoukkuemaalivahti Keisalan ja tehohyökkääjä Nilssonin.