Vapaudentien jatkeen suunnittelu alkaa. Näin päätti asiasta Seinäjoen kaupunginvaltuusto viime maanantaina äänin 38-12.
Molemmille puolilla vaikuttaisi olevan vahvat ja selkeät perustelut. Hankkeen puolustajat perustelevat ratkaisua eteläisen Seinäjoen kasvusuunnitelmilla. Tieinfran halutaan olevan valmis liikennemäärien kasvuun. Lisäksi Törnäväntie-Vapaudentie tulee olemaan yksi merkittävä sisääntulotie kaupunkiin ohitustieltä.
Vastustajat ihmettelevät kiirettä ja kyseenalaistavat todellista tarvetta. Seinäjoella ei varsinaisista ruuhkista voi puhua. Toiveena on, että ratkottaisiin oikeita ongelmia liikenteessä ja infrassa. Liikennettä katsottaisiin laajempana kokonaisuutena ja panostettaisiin tiiviimpään yhdyskuntasuunnitteluun sen sijaan, että kaupunki leviää koko ajan laajemmalle alueelle. Myös Törnävän historiallisten puistoalueiden suojeleminen on ollut esillä.
Oman mielipiteen muodostaminen asiasta oli melko hankalaa, koska valistunut mielipide tarvitsee tuekseen enemmän tietoa. Sitä toivottavasti sadan tonnin selvitystyö tarjoaa. Asia on ollut tekeillä vuosikymmeniä, mutta yllätyin asian yhtäkkisestä pintaan noususta ja nopeasta eteenpäin viemisestä. Liikenteen rakenteen suunnittelussa kun tuntuu olevan muitakin, jopa suurempia ongelmakohtia. Kyseisellä alueella merkittävä pullonkaula on esimerkiksi Björkenheiminsilta. Sen kehittäminen on ollut esillä ainakin 40 vuotta. Silta haluttaisiin pyhittää pelkälle kevyelle liikenteelle. Viereen rakennettaisiin uusi silta moottoria käyttäville menopeleille.
Ihmettelen, että Seinäjoella satsataan edelleen valtavasti yksityisautoiluun. Keyven liikenteen reittien parantamisesta puhuttaessa löytyy pääasiassa ongelmakohtia, muttei tahtotilaa eikä rahaa. Itikan kevyeenliikenteenväylä sentään tulee, mutta tuskin siinäkään ainut intressi on kevyt liikenne, vaan Itikan risteyksen toimivuuden parantaminen. Se onneksi on oikeastikin tarpeellinen kehityskohde.
Alkava selvitystyö on tarpeellinen ja toivottavasti perusteellinen. Tällöin se palvelee valistuneen päätöksen tekemistä, oli lopputulos sitten puolesta tai vastaan.
Toivon, ettei matkan varrella lukkiuduttaisi linjaan, joka on tehty vuosia sitten, vaan etsitään myös vaihtoehtoisia ratkaisuja. Björkenheiminsillan ja muun poikittaisliikenteen kehittäminen on yksi niistä. Tätä kautta liikenne saataisiin jaettua tasaisemmin kolmelle pitkittäiselle pääväylälle. Eikä unohdeta sitä, että polkupyöräilyyn kannustaminen vähentäisi autoilua. Onko tämä ajatus Seinäjoella oikeasti täyttä utopiaa?
Valtuutetuilta odotan jatkossa perehtyneisyyttä asiaan ja uskallusta ottaa kantaa. Odotan myös valistunutta kansalaiskeskustelua aiheesta selvitystyön aikana ja jälkeen.
Siihen en halua uskoa, että nykyaikana Törnävän historiallisen alueen ja arvokkaan puiston säilyttäminen on ongelma. Jos näin kuitenkin on, niin lupaan, että Törnävän kirkkotien kuusikujan puolia aion pitää minäkin.
Laura Syväoja
päätoimittaja