Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on saanut jonkin verran kritiikkiä siitä, ettei hän ole kertaakaan presidenttiytensä aikana tehnyt valtiovierailua Afrikkaan. Tähän tulee todennäköisesti pian muutos, jos Niinistö vastaa myöntävästi hänelle esitettyyn kutsuun.
– Kun Etiopian ulkoministeri oli kesäkuussa Suomessa vierailulla, hän esitti virallisen kutsun tasavallan presidentille. Presidentti suhtautui siihen positiivisesti ja oli kiinnostunut asiasta. Tiedän, että hän on ollut kiinnostunut asiasta aikaisemminkin, mutta aikataulusyistä se ei ole onnistunut, toteaa Suomen Etiopian suurlähettiläs Helena Airaksinen Lännen Medialle.
Tarkasta aikataulusta ei ole toistaiseksi mitään tietoa, eikä Etiopian kanssa ole keskusteltu, koska vierailu voisi mahdollisesti toteutua. Ei ainakaan tänä vuonna, Airaksinen uskoo. Presidentin kansliastakaan ei ole tullut vielä vahvistusta.
Kutsu viestii arvostuksesta
Valtiovierailu Etiopiaan olisi Airaksisen mukaan Suomelle hyvä asia sekä maiden välisten suhteiden että ulkopoliittisten suhteiden kannalta.
– Se että Etiopia tällaisen kutsun esittää, kertoo siitä, että Niinistö ja hänen toimintansa kansainvälisessä politiikassa on noteerattu. Häntä ja hänen näkemyksiään arvostetaan.
Airaksisen mukaan korkean johdon vierailu Afrikassa olisi tärkeää siitäkin syystä, että Afrikan merkitys on kansainvälisesti nousussa koko ajan.
Eikä pelkästään negatiivisessa mielessä, vaikka maa onkin pakolaisten lähtöalue ja kohdealue ja kauttakulkualue.
Etiopiassa asuu yli sata miljoonaa ihmistä, ja maan talouskasvu on kymmenen prosentin luokkaa. Airaksisen mukaan alueella on valtavasti kaupallista potentiaalia ja ulkopoliittisestikin se on kiinnostava.
Itä-Afrikan sarvessa sijaitsevan Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa nimittäin sijaitsee Afrikan Unionin päämaja, joka lisää maan kiinnostusta kansainvälisesti.
Suomi puolestaan nähdään Etiopiassa Airaksisen mukaan hirvittävän positiivisesti.
Etiopia arvostaa Suomen pitkäjänteistä toimintaa niin kehitysyhteistyön kuin esimerkiksi opetussektorin suhteen. Juuri pitkäjänteisyyden vuoksi Suomella on vaikutusvaltaa ja sitä kuunnellaan monissa asioissa.
Millaiset asiat sitten voisivat olla vierailun agendalla?
– Sitä ei voi vielä tässä vaiheessa spekuloida. Yleensä Suomella ja Etiopialla on ollut tapana keskustella alueen vakauteen, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä, joita pystytään hyvin kahdenvälisissä korkean tason tapaamisissa viemään eteenpäin.
Tällä hetkellä Etiopiassa tehdään uuden pääministerin Abiy Ahmedin johdolla monia reformeja, joista yksi tärkeimmistä on Etiopian ja Eritrean välisen 20 vuotta kestäneen konfliktin ratkaiseminen.
Muita tärkeitä keskustelunaiheita maiden välillä ovat myös olleet tasa-arvo ja naisten asema, joissa Suomi nähdään edelläkävijänä.
– Tasa-arvo niin sukupuolten kuin eri vähemmistöjen ja ryhmien välillä on keskeinen aihe maiden välisessä yhteistyössä. Olen itse ollut teeman kanssa paljon tiedotusvälineissä esillä ja se on asia, joka kiinnostaa, Airaksinen sanoo.
Presidentti Niinistö on vuosina 2012–2018 tehnyt lähes sata ulkomaanmatkaa. Niistä vain yksi on suuntautunut Afrikan mantereelle. Silloin Niinistö osallistui Etelä-Afrikassa Nelson Mandelan hautajaisiin Johannesburgissa 10.12.2013. Matka Etiopiaan olisi Niinistön ensimmäinen valtiovierailu Afrikan mantereelle yli kuuden vuoden presidenttiyden aikana.
Ida Roivainen