Presidentti Sauli Niinistö kertoi perjantaina medialle, ettei Ranska ole vielä yksilöinyt, minkälaista apua se aikoo Suomelta turvatakuiden nimissä toivoa.
Ranska halusi EU:n turvatakuut käyttöön Pariisin terrori-iskun jälkeen. Kaikki maat hyväksyivät Ranskan pyynnön.
Niinistö muistutti, että neuvottelut turvatakuista ovat kahdenkeskisiä.
Ihmettelyä on aiheuttanut Suomen lainsäädännössä oleva ristiriita EU:n perussopimuksen (Lissabonin sopimus) kanssa: Suomi ei voi tarjota muille maille suoraa sotilaallista apua nykylain puitteissa. Niinistö on jo aiemmin sanonut, että lakia ollaan muuttamassa aloitteella, joka tulee ensi vuoden puolella eduskuntaan.
Niinistö sanoi, että Suomessa on jo hyväksytty sotilaallinen osallistuminen, kun eduskunta on aikanaan hyväksynyt Lissabonin sopimuksen, johon turvatakuut on kirjoitettu.
– Se, että siitä jäi jälkihoidoitta puolustusvoimain lainsäädännön muutos, on paremminkin tekniikkaa. Siihen kiinnitettiin huomiota selonteossa vuonna 2012 ja uudelleen Ruotsin sukellusveneasian yhteydessä.
Niinistö myös muistutti, ettei Ranska ole todennäköisesti edes pyytämässä Suomelta sotilaallista apua.
– Jos ajatellaan toistaiseksi, mitä ranskalaiset ovat lausuneet... Kaikki viittaa siihen, ettei Ranska suinkaan odota asevoimia sinne. Ranska odottaa varmasti virka-apua ja tiedotusapua. Viitteitä on siihen suuntaan, että Ranska jotenkin toivoisi, että mennään asian ytimiin, eli Syyrian kriisiin.
Niinistön mukaan Suomi voisi miettiä entistä vahvempaa osallistumista tarkkailutehtäviin ja kriisinhallintaoperaatioihin muun muassa Lähi-idässä.
Niinistö myös arvioi, että Yhdysvaltain ja Venäjän väleissä on "selvästi menty eteenpäin".
– Meidän kaikkien – ei vain suomalaisten kohdalla – toivon, että tulisi suojasää, Niinistö viittaa Yhdysvaltain ja Venäjän mahdollisesti paraneviin väleihin Syyrian kriisin takia.
JUHA VAINIO/LÄNNEN MEDIA
