Sauli Niinistön viimeinen vierailu Ahvenanmaalle tasavallan presidenttinä toteutui perjantaina eri sävyissä kuin ensimmäiset matkat itsehallinnolliseen ruotsinkieliseen saaristomaakuntaan.
Vielä vuonna 2012 Niinistön tukka oli ruskea, Suomi sotilaallisesti liittoutumaton ja painavimpia puheenaiheita olivat toimivalta- ja verotuskysymykset. Yli vuosikymmen myöhemmin Ahvenanmaan maakuntapäivien puhujapönttöön nousi Nato-maan harmaantunut valtionpäämies, jonka puheet pyörivät turvallisuuspolitiikan ja Ahvenanmaan demilitarisaation ympärillä.
Niinistön mukaan on itsestäänselvyys, että Suomi liittolaismaidensa kanssa puolustaa Ahvenanmaan turvallisuutta vaikeissa tilanteissa. Presidentti kuitenkin penäsi myös ahvenanmaalaisilta aktiivisempaa osallistumista puolustuskeskusteluun.
– Kehotan jokaista teistä osallistumaan keskusteluihin siitä, miten Ahvenanmaan turvallisuutta voidaan lisätä, Niinistö sanoi.
Niinistö vahvisti puheessaan, että Ahvenanmaan demilitarisaatiota koskeva oikeudellinen selvitys on valmistumaisillaan ja että ulkoministeriö on ollut asiasta yhteydessä Ahvenanmaan hallinnon edustajiin.
Koskee myös Venäjän konsulaattia
Ulkoministeriössä tehty oikeudellinen selvitys ollaan julkaisemassa STT:n lähteiden mukaan mahdollisesti ensi viikolla. Yksi lähteistä painotti, että kyseessä on oikeudellinen selvitys, joka ei sisällä toimenpide-ehdotuksia.
Selvitys koskee myös Venäjän Maarianhaminan-konsulaattia, jonka sulkemista moni on viime aikoina vaatinut. Selvityksellä pyritään setvimään Ahvenanmaan aseman ja konsulaatin ympärillä olevaa monimutkaista kansainvälisten sopimusten vyyhtiä.
Niinistö korosti puheessaan Ahvenanmaan päättäjille, että Ahvenanmaan asemaan liittyy vahva kansainvälinen ulottuvuus eikä asia ole vain Suomen ja saaristomaakunnan välinen.
– Kysymys ei rajoitu ainoastaan kansainvälisen oikeuden periaatteisiin tai Suomen alueeseen. Näissä kysymyksissä meidän on otettava huomioon myös läntisten kumppaneidemme mielipiteet, Niinistö sanoi puheessaan maakuntapäiville.
Sopimusvyyhti Ahvenanmaasta monimutkainen
Puhetta seuranneessa lehdistötilaisuudessa Niinistö kuvasi ajatteluaan retorisella kysymyksellä.
– Onko nyt todella oikea aika rauhansopimuksen purkamiseen joiltain osin? Minusta jokaisen kannattaisi havahtua siihen sanaan, "rauhansopimus".
Niinistö on viitannut Ahvenanmaata koskevissa puheissaan Pariisin vuoden 1947 rauhansopimukseen, joka vahvisti Ahvenanmaan demilitarisaation. Niinistön mukaan on epäselvää, mikä on Pariisin rauhansopimuksen suhde konsulaatista Neuvostoliiton kanssa vuonna 1940 solmittuun sopimukseen.
– On esitetty sellaisiakin näkökulmia, ne eivät ole tästä selvitystyöstä, mutta aikaisemmin, että tietyllä tavalla Pariisin rauhansopimuksen ainesosia oli vallitseva tilanne.
Vuoden 1940 sopimuksen vuoksi Venäjällä on oikeus konsulaattinsa kautta valvoa Ahvenanmaan demilitarisoinnin ja linnoittamattomuuden noudattamista. Sopimus tehtiin Neuvostoliiton kanssa, mutta Venäjä peri konsulaatin ilman vastarintaa Suomelta.
Vaatimukset konsulaatin sulkemisesta ovat voimistuneet Ukrainan sodan ja Suomen Nato-jäsenyyden myötä.
Niinistö ei lehdistötilaisuudessa ryhtynyt kommentoimaan valmistumaisillaan olevan oikeudellisen selvityksen sisältöä ennen sen julkaisua.
Demilitarisoitu ja neutralisoitu Ahvenanmaa
Ahvenanmaan demilitarisaatio tarkoittaa sitä, että sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ei ole sallittua, eikä siellä näin ollen ole varuskuntaa. Ahvenanmaalaiset eivät ole asevelvollisia, mutta voivat suorittaa asepalveluksen vapaaehtoisesti Uudenmaan prikaatissa.
Demilitarisaation ohella Ahvenanmaa on valtiosopimuksella myös neutralisoitu, eli saaristo on konflikteissa pidettävä sodan uhan ulkopuolella. Suomen velvollisuutena on siten sodassa puolustaa Ahvenanmaata ja pitää se konfliktin ulkopuolella.
Suomi ei voi kuitenkaan harjoitella Ahvenanmaan puolustusta paikan päällä, sillä sotaharjoitukset alueella eivät ole sallittuja. Suomen Ilmavoimien ylilennot ovat sallittuja, mutta koneet eivät saa laskeutua Ahvenanmaalle muutoin kuin hätätilanteessa.
Ahvenanmaan nykyinen asema on jäänyt historiaan harvinaisena Kansainliiton onnistuneena päätöksenä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustettu YK:n edeltäjäjärjestö muistetaan epäonnistuneena hankkeena, koska se ei estänyt toisen maailmansodan syttymistä.
Krimin sodasta demilitarisoiduksi
Suomen itsenäistyessä Venäjästä vuonna 1917 Ahvenanmaan edustajat päättivät vaatia maakunnan liittämistä Ruotsiin. Suomi hylkäsi vaatimukset, ja eduskunta yritti ratkaista ongelman säätämällä lain Ahvenanmaan itsehallinnosta vuonna 1920.
Ahvenanmaalaiset kieltäytyivät, ja koska kysymys näytti johtavan konfliktiin Suomen ja Ruotsin välillä, se saatettiin Kansainliiton ratkaistavaksi. Vuonna 1921 Kansainliitto myönsi Suomelle suvereniteetin Ahvenanmaahan nähden.
Demilitarisaatio juontaa juurensa tätäkin syvemmälle historiaan, sillä siitä päätettiin jo vuonna 1856 Krimin sodan päättäneissä Pariisin rauhanneuvotteluissa.
Kun Kansainliitto ratkaisi suvereniteettikysymyksen vuonna 1921, vuoden 1856 demilitarisointi vahvistettiin. Niin sanottu Ahvenanmaasopimus tehtiin lokakuussa 1921. Demilitarisointi vahvistettiin 1947 Pariisin rauhansopimuksella.
