Koska toimittajille ei tarjoutunut mahdollisuutta esittää kysymyksiä keskiviikkona Kiinan valtiovierailun yhteydessä, presidentti Sauli Niinistö halusi tarjota omalta kohdaltaan toimittajille tähän mahdollisuuden. Tällä tavalla Niinistö perusteli tiedotustilaisuutta, jonka hän järjesti suomalaismedialle torstaina.
Kiinan presidentti Xi Jinping jatkoi tänään matkaansa Suomesta Yhdysvaltojen Floridaan, missä hän tapaa presidentti Donald Trumpin.
Miksi toimittajat eivät saaneet esittää kysymyksiä keskiviikon tiedotustilaisuudessa? – Mistään ainutkertaisuudesta ei toki ollut kysymys, Niinistö sanoi toimittajille Mäntyniemessä.
Hän kertoo, että sama koettiin Washingtonissa viime keväänä, jolloin valtiovierailulla presidentti Barack Obaman luona tyydyttiin vain antamaan lausuma siitä, mitä oli tapahtunut. Kysymyksiä ei tuolloin sallittu.
– Meidän kannattaa pitää mielessä se, että Suomi on maailman avoin maa ainakin lehdistönvapauden suhteen. Se, mikä meille on luontaista, ei kaikille sitä olekaan, Niinistö sanoi.
Hän kuvasi ilmiötä "ykkössijan haltijan taakaksi". Niinistö totesi, että valtiovierailujen tiedotustilaisuudet eivät ole "neuvottelu- tai tinkimistilaisuuksia" ja sanoi, että molempien tahojen mielipide vaikuttaa siihen, miten tilaisuudessa toimitaan.
Miksi kahdenvälinen tapaaminen oli Suomelle tärkeä?
Niinistö kertoi keskustelleensa Xin kanssa kolmen ja puolen tunnin ajan. Hän totesi, että kahdenvälinen tapaaminen oli tärkeä siksi, että Suomi haluaa pitää hyvät suhteet Kiinan viranomaisiin. Toinen keskeinen syy oli talousintressi.
Yhdessä päivässä syntyi Niinistön mukaan paljon taloudellista "jutun juurta".
Siitä, miksi Kiina halusi tehdä vierailun juuri Suomeen, Niinistö totesi, että mikään ei ole sattumaa Kiinan toiminnassa.
Hän kertoi pitäneensä yllätyksenä myös sitä, että vuonna 2013 presidentti Xi kutsui Niinistön Kiinaan. Niinistö totesi, että ajatuksissa on ollut, että Suomen pääministeri vierailee myös jollain aikataululla Kiinassa.
– Hänen puheilleen on ollut aina valtavan helppo ryhtyä.
Kuinka hyvin Suomi otti ihmisoikeudet esiin tapaamisessa? Niinistö sanoi olevansa yllättynyt siitä, kuinka paljon tuli "etukäteistuomioita" siitä, että Suomi ei uskalla ottaa esiin ihmisoikeuksia.
– Kyllä Suomi uskaltaa ottaa esiin. Ihmisoikeuksista ja oikeusvaltioperiaatteesta puhuttiin enemmän kuin pandoista, Niinistö sanoi.
Niinistö viittasi myös Suomen ja Kiinan yhteisjulistukseen, jossa ihmisoikeudet ovat esillä. 17-kohtaisen julistuksen kohdassa 14 mainitaan ihmisoikeudet seuraavasti: "Osapuolet korostavat ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen edistämisen ja suojelun tärkeyttä."
Niinistö kertoi keskustelleensa Xin kanssa EU:n ja Kiinan välisestä oikeusvaltioperiaate- ja ihmisoikeusdialogista ja siitä, "kuinka hyvä sen on toimia".
Minkälaisessa käsityksessä Niinistö on siitä, mitä Xi odottaa Trumpin tapaamiselta? Niinistö on tavannut lyhyen ajan sisällä sekä Venäjän presidentti Vladimir Putinin että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin.
– Pieni Suomi pääsee olemaan mukana varsin suurissa kuvioissa.
– Meidän kannaltamme on äärimmäisen tärkeää tietää, mitä suuret toisistaan ajattelevat, hän sanoi.
"Suurilla" Niinistö viittasi Yhdysvaltoihin, Venäjään, Kiinaan ja EU:hun. Niinistö totesi, että kolmen muun silmissä Washington on edelleen "lukematta". Hän kuvasi Xin ja Trumpin tapaamista merkitykselliseksi ja toivoi tapaamiselta rauhoittavia tuloksia.
– Voisin kuvitella niin, että nyt ollaan tällaisessa tuntumanhakemisvaiheessa, Niinistö totesi Xin ja Trumpin tulevasta tapaamisesta ja korosti, että kyse on hänen henkilökohtaisesta arviostaan.
Minkälaisen roolin Kiina ottaa nyt ilmastonmuutoksen torjunnassa? Valtiovierailun yhteydessä Niinistö totesi, että Kiina on osoittanut johtajuutta ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä.
Niinistö totesi myös torstaina, että Kiina on voimakkaasti ilmaissut pitäytyvänsä Pariisin ilmastosopimuksessa. Presidentti Donald Trump puolestaan ei ole ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen tunnustaja.
– Siinä on varmasti myöskin aihe, josta sitten Kiinan ja EU:n välillä vallitsee paljon enemmän yksimielisyyttä kuin näitten neljän muissa korrelaatioissa.
Mitä suomalaisten pitäisi ajatella siitä, että Suomi on nyt kiinalaisen pandadiplomatian kohde? – Tiedättekö, kun minä en osaa siitä ajatella oikein yhtään mitään. Minä en oikein tunnista tätä pandadiplomatiaakaan, Niinistö sanoi.
– En näe siinä niin tiivistä linkitystä, kuin tänään on luettu lehdistä. Se on minusta aivan toinen asia. Niinistö sanoi, että pandat olivat esillä valtiovierailulla siten, että Suomi ja Kiina tekivät sopimuksen pandojen suojelusta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Ähtärin eläintarhaan tulee vielä tämän vuoden aikana kaksi pandaa Kiinasta.
Laura Myllymäki/Lännen Media