Loppujen lopuksi New Hampshiren esivaalien tulokset eivät yllättäneet ketään. Entinen presidentti Donald Trump päihitti ainoan varteenotettavan vastustajansa, entisen YK-suurlähettilään Nikki Haleyn noin 11 prosenttiyksikön erolla, kun äänistä oli laskettu 91 prosenttia. Kyselytutkimuksetkin pitivät Turun yliopiston John Morton -keskuksen Pohjois-Amerikan tutkimuksen professorin Benita Heiskasen mukaan paikkansa.
– Vaikutelma ruohonjuuritason innostuksesta on, että republikaanien puolue on Trumpin puolue ja sillä siisti. Tilanne on harvinaisen selvä.
Haley oli satsannut New Hampshireen suuresti sekä aikaa että rahaa, minkä lisäksi hänellä oli tukenaan osavaltion kuvernööri Chris Sununu. Ennen äänestyspäivää monet pitivät Haleyn mahdollisuuksia kaataa Trump parhaimpina juuri New Hampshiresssä.
– En muista tällaisia vaaleja seuranneeni, että jo ensimmäisten osavaltioiden jälkeen aletaan laitella pillejä pussiin. Yleensä tämä on vasta esimakua ottaen huomioon, että kaikki osavaltiot sekä territoriot äänestävät ja kesäkuuhun asti äänestetään. Hyvin erikoinen tilanne, Heiskanen sanoo.
Tulevaisuus rahoittajien käsissä
Seuraava tosiasiallinen kamppailu ehdokkaiden välillä käydään Haleyn kotiosavaltiossa Etelä-Carolinassa, jonka kuvernöörinä hän toimi vuosina 2011–2017. Varsinaisesta kotikenttäedusta ei ainakaan tässä vaiheessa voida kuitenkaan puhua, sillä Etelä-Carolinan republikaaniäänestäjät ovat lähtökohtaisesti Trump-myönteisempiä eli konservatiivisempia ja evankelikaalisempia.
Haleyn kampanjan tulevaisuus riippuu Heiskasen mukaan suuresti rahoittajien halusta avata kukkaronnyörejään.
– Hänellä on kyllä suuret rahoittajat takanaan, joskin luulen, että kassat on jo pitkälti käytetty näissä ensimmäisissä vaaleissa. Sitä on mahdoton sanoa. Kaikki ehdokkaat ovat aina henkeen ja vereen kisassa mukana, kunnes he yhtäkkiä jättäytyvät pois.
Muun muassa New York Timesin mukaan Haleya tukeva poliittinen järjestö on käyttänyt kampanjaan yli 71 miljoonaa dollaria, joista 99,9 prosenttia suunnattiin kahteen ensimmäiseen osavaltioon.
Haleyn kampanjaorganisaatio kommentoi kuitenkin jo tiistaina Politicon mukaan, että niin sanottu supertiistai saa monet liikkuvat ja poliittisesti maltilliset äänestäjät liikkeelle äänestävissä osavaltioissa. Maaliskuun 5. päivän supertiistaissa äänestetään näillä näkymin 13 osavaltiossa. Haley siis ainakin tällä hetkellä vaikuttaisi haluavan kovasti selviytyä maaliskuun alkuun saakka mukana kisassa.
Helmikuussa kohtalonhetki Trumpille
Trump ottaisi Heiskasen mukaan mielellään vastaan Haleyn lopetusilmoituksen. Tähän on muutamakin syy: Trumpin lukuisat oikeudenkäynnit verottavat sekä aikaa että rahaa, minkä lisäksi Trump voisi kääntää katseensa ja kampanjointivoimansa jo varsinaisiin presidentinvaaleihin.
Seuraava kohtalonhetki Trumpille nähdään 8. helmikuuta. Tuolloin Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa käsitellään tapausta, joka liittyy Coloradon päätökseen estää Trumpia asettumasta ehdolle osavaltiossa.
Coloradon korkeimman oikeuden mukaan Trump ei voi olla ehdolla osavaltiossa, koska hän on rikkonut perustuslain 14. lisäyksen pykälää. Pykälä estää virassa olleita ihmisiä pyrkimästä valtion virkaan, jos he ovat osallistuneet kapinaan valtiota vastaan. Oikeus katsoi Trumpin olleen osallisena vuoden 2021 loppiaisen tapahtumiin, jota se piti kapinana. Trump on kiistänyt väitteet.
– Kukaan ei tässä vaiheessa tiedä, mitä korkein oikeus päättää. Spekulointia on siitä, voisiko oikeus tulkita jotenkin sillä tavalla, ettei se ottaisi koko kysymykseen kantaa, vaan tekisi jonkinlaisen osittaisen päätöksen. Koska kyseessä on täysin uusi tilanne, lainoppineet eivät ole tästä mitenkään yksimielisiä, Heiskanen sanoo.
– Koko vaalikuvio on hyvin, hyvin erikoinen asetelma. Oikeastaan kumpikaan varsinaisten vaalien pääehdokkaista ei ole halukas kampanjoimaan eikä käymään televisiotenttejä. Suuri kysymys itselleni on, että miten sitoutumattomat ja liikkuvat äänestäjät tulevat reagoimaan tähän tilanteeseen nimenomaan varsinaisissa vaaleissa.
Oman kysymysmerkkinsä marraskuun vaaleihin asettavat Heiskasen mukaan kolmansien puolueiden ehdokkaat. Myös niin sanottu No Labels -liike on kertonut asettavansa oman, sekä entisestä demokraatista että entisestä republikaanista koostuvan ehdokasparinsa, jos istuva presidentti Joe Biden ja Trump ovat puolueidensa ehdokkaat.
– Korostaisin, että kolmansien puolueiden ehdokkaiden osuus kannatusmittauksissa on silmällä pidettävän arvoista. Ja jos tulee vielä tämä No Labels -pari, sitten tilannetta ei pystytä ennakoimaan.
