Squid Game -sarjan toinen tuotantokausi julkaistaan suoratoistopalvelu Netflixissä tapaninpäivänä. Odotukset ovat poikkeukselliset. Eteläkorealaisen sarjan ensimmäinen kausi julkaistiin syyskuussa 2021, ja siitä tuli yksi televisiohistorian suurimpia menestyksiä.
Aihepiiri on raju ja raadollinen. Ollaan dystooppisessa Koreassa, jossa rahaongelmista kärsivillä ihmisillä on mahdollisuus osallistua hengenvaaralliseen peliin. Voittaja saa jättipalkinnon, mutta matka sitä kohti on posketon verilöyly.
Squid Game on periaatteessa leimallisesti hyvin korealainen, eikä kansainvälistä vetovoimaa voitu ennakoida. Hetkessä siitä tuli Netflixin katsotuin sarja ohi Bridgertonin. Vaikka Netflixin maailmanlaajuinen tilaajamäärä on vuosien aikana kasvanut, mikään ei ole ohittanut Squid Gamen kausikohtaista katsojamäärää.
Hwang Dong-hyukin ohjaaman ja kirjoittaman sarjan valtteja ovat hirtehishuumori ja mielikuvituksellisuus, mutta yllä on suuri teema oikeudenmukaisuudesta. Yhteiskunta- ja kapitalismikriittinen käsikirjoituskonsepti kiersi vuosikymmenen ajan saamatta vastakaikua korealaisilta rahoittajilta. Netflix tarttui siihen yhtenä lukuisista aasialaisista tuotannoistaan, ja katsojiksi oletettiin ensisijaisesti eteläkorealaisia.
Squid Game kertoo paitsi kuvitteellisesta viihdeohjelmasta myös julmasta ja äärimmäisestä kilpailun kulttuurista. Menestyksen salaisuus lienee siinä, että karmeasti kärjistetty asetelma oli tunnistettavissa yli kansallisten rajojen.
Kulttuuriviennin nousukausi
Squid Gamen menestys on osa suurempaa kehitystä. Etelä-Korean populaarikulttuurimenestyksiin kuuluu niin BTS:n ja Blackpinkin kaltaisia tuotteistettuja K-pop-yhtyeitä kuin arvostettuja elokuvia.
Kaikki on tapahtunut nopeasti, alle kymmenessä vuodessa. Autojen, kodinelektroniikan ja älypuhelimien valmistuksesta tunnettu maa nousi tärkeimmäksi viihde- ja kulttuurituotteiden viejäksi Euroopan ja Yhdysvaltojen ulkopuolelta.
Squid Gamea edelsi poikkeuksellinen elokuvaläpimurto, Parasite, joka ensimmäisenä ei-englanninkielisenä elokuvana koskaan voitti parhaan elokuvan Oscarin. Ei liene sattumaa, että Parasitekin on mustan huumorin sävyttämänä trillerinä kerrottu yhteiskuntakriittinen moraliteetti.
Myös Parasiten ohjaaja Bong Joon-ho oli aiemmin tehnyt yhteistyötä Netflixin kanssa. Scifi-sävyinen seikkailuelokuva Okja (2017) oli ensimmäisiä Netflixin rahoittamia Cannesin kilpasarjaan päässeitä elokuvia.
Netflix haluaa olla globaali
Netflixin strategiaan kuuluu panostaa sarjoihin ja elokuviin ympäri maailmaa. Ensimmäinen Netflixille tehty suomalaiselokuva, Dome Karukosken ohjaama Pikku Siperia, valmistuu 2025. Esimerkiksi ranskalaisia, espanjalaisia ja korealaisia elokuvia sekä etenkin sarjoja Netflix on jo tuottanut valtavilla summilla. Suuriksi maailmanlaajuisiksi menestyksiksi ovat kohonneet esimerkiksi Lupin- sekä Rahapaja-sarjat.
Itse teokset voivat olla kunnianhimoisia ja radikaaleja – tai sitten mitä kevyimpiä, kuten Rahapaja johdannaissarjoineen. Kaupallistaminen voi mennä koomiselle tasolle. Tosi-tv-kilpailuohjelma Squid Game: The Challenge tuli Netflixille vuosi sitten ja sai osakseen lähinnä kummastusta. Satiirimaailma yritettiin kääntää siinä taas perusviihteeksi.
Varsinaista Squid Gamea on tulossa tupla-annos. Kolmoskausikin on kuvattu.
Jatkokausien toivotaan olevan sisällöltään rohkeita, sillä Hwang Dong-hyuk jatkaa sarjan luotsaajana. Tosin hän on maininnut yhdeksi motivaatiokseen rahan: Netflixin mallille tyypillisesti hän ei saanut ykköskauden menestyksestä rojalteja. Kakkoskauden budjetti on nelinkertaistunut, joten ohjaaja-käsikirjoittajallakin on kunnon palkkapäivä.
Yhteiskuntakritiikki muuttui oheistuotebisnekseksi
Squid Game on enemmän kuin sarja. Sen menestystä siivitti nopea meemiytyminen: hahmot ja tilanteet olivat hetkessä tuttuja sosiaalisen median käyttäjille, vaikka nämä eivät olisi itse sarjaa nähneetkään. Ensin kiersivät sarjasta leikatut kohtaukset, sitten muunnelmat niistä.
Myyntiin tuli vihreitä verkkariasuja, joissa sarjan kilpailijahahmot mittelivät – myös lasten koossa. Tuotteita on tehty yhä enemmän nimenomaan lapsille, kuten Angry Birdseista aikoinaan, vaikka väkivaltainen Squid Game on Netflixin asettamalta ikärajaltaan K-16. Sarjassa nähdyn dalgonan eli hunajakennotoffeen reseptejä julkaistiin suomalaismedioissakin.
Ilmiöityminen oli loistavaa markkinointia sarjalle ja Netflixille, joka on vain lisännyt panostustaan eteläkorealaisiin tuotantoihin. Kaikkiaan Netflix on käyttänyt yli kaksi miljardia euroa eteläkorealaisiin sarjoihin, elokuviin ja K-pop-dokumentteihin.