Ittellinen, ittepäinen ja yritteliäs. Teppo Ylitalo tutkii pohjalaiskäsitysten historiaa.
Eteläpohjalaisia kuvaillaan rehellisiksi, yritteliäiksi ja suoraselkäisiksi. Pohjalaisella asiat pitää aina olla naapuria paremmin ja siksi lakeudella kaikki on komiampaa kuin muualla. Pohjalainen perusluonteenpiirre, yritteliäisyys, lienee saaneensa alkunsa tästä kateudesta. Tärkeintä on kuitenkin se, että pohjalainen on aina oikeassa, vaikka olisikin väärässä.
Kuulostaako tutulta? Mistä käsitykset ovat peräisin? Siihen vastauksia etsii Teppo Ylitalo, joka tekee eteläpohjalaisen identiteetin rakentumisesta väitöskirjaa Helsingin yliopistolle.
– En tutki sitä, millaisia olemme, vaan sitä, millaisia meidän ajatellaan olevan, mikä tekee ja mikä on tehnyt meistä eteläpohjalaisia, Ylitalo tiivistää.
Ylitalo aloitti väitöskirjansa kirjoittamisen vuonna 2014 Jyväskylässä, mutta siirtyi Seinäjoen Ruralia instituuttiin Sulevi Riukulehdon tutkimusryhmään. Valmista on parin vuoden kuluttua. Väitöskirjan kirjoittamisen rinnalla Ylitalo työskentelee digitaalisen humanismin projekteissa Suomen Sukututkimusseurassa. Alkamassa on myös Kuortaneen historian kirjoitustyö.
Tutkimuksen kohteena on sadan vuoden pätkä 1830-luvulta 1930-luvulle. Se oli pohjalaiskäsitysten keskeistä syntyaikaa. Monet käsityksistä rakentuivat Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalaisessa osakunnassa, joka kokosi opiskelevan pohjalaisnuorison yhteen. Jo 1830-luvulla pohjalaisylioppilaiden keskuudessa syntyi selkeää uhoa ja näyttämisenhalua.
– Taustalla oli erityisesti Pohjanlahden rannikkokaupunkien menestys. Meren mahdollistama kaupankäynti oli tuonut alueelle vaurautta ja vaikutteita muualta maailmasta, Ylitalo selvittää.
Pohjalaisilla oli halua ja varoja edetä yhteiskunnassa, mutta jäykkä sääty-yhteiskunta ei antanut siihen mahdollisuuksia. Tärkeimmät virat ja etuoikeudet oli varattu aatelisille.
– Pohjalaisten yhteishenki syntyi tarpeesta. Se oli oppositioliike, jossa yhteiset edut sitoivat saman alueen asukkaita yhteen, Ylitalo selventää.
Aateliston perinnöllisiä etuoikeuksia vastustettiin muun muassa vetoamalla siihen, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa omaan menestykseensä. Yhteiskunnan uudeksi yläluokaksi haluttiin nostaa sivistynyt keskisääty eli vauraiden pohjalaisporvareiden ja pappien opiskelijapojat.
Teksti: Virpi Kupiainen-Ämmälä
Lue artikkeli 19.4.2017 Eparista.