Venäjän demokraattisen opposition edustaja Julija Navalnaja sanoo haluavansa Suomen-vierailullaan osoittaa, että presidentti Vladimir Putinin Venäjän lisäksi on olemassa toinenkin Venäjä.
Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin leski Navalnaja on vierailulla Helsingissä yhdessä venäläisen oppositiopoliitikko Vladimir Kara-Murzan kanssa. He pitivät perjantaina Eduskuntatalossa lehdistötilaisuuden tavattuaan Suomen valtionjohtoa.
– Me haluamme näyttää, että on olemassa toinenkin Venäjä, ei vain Putinin edustama Venäjä. Ja että me olemme ne ihmiset, jotka taistelemme Putinin hallintoa vastaan. Ja me teemme parhaamme, Navalnaja sanoi suomalaismedialle.
– Tämä hallinto pannaan viralta niin pian kuin mahdollista. Meille on hyvin tärkeää, että Venäjästä tulee rauhanomainen, demokraattinen, eurooppalainen valtio niin pian kuin mahdollista.
Viime kuussa vankilasta vapautunut Kara-Murza sanoi, että Venäjällä on paljon ihmisiä, jotka vastustavat sotaa Ukrainassa ja haluavat Venäjän olevan vapaa ja demokraattinen maa.
– Venäjä ei ole rajoittunut vain siihen murhanhimoiseen, rikolliseen ja aggressiiviseen Vladimir Putinin hallintoon, joka istuu Kremlissä. Kremlin propagandan tarkoitus on saada teidät ajattelemaan, että Venäjää ja Putinia ei voi erottaa toisistaan. Että kaikki venäläiset kannattavat Putinia ja sotaa, Kara-Murza sanoi.
– Mutta se ei ole totta. Venäjällä on paljon, paljon ihmisiä, jotka vastustavat tätä sotaa, jotka vastustavat tätä diktatuuria ja jotka näkevät maallemme hyvin erilaisen tulevaisuuden.
Kara-Murza sai toissa vuonna 25 vuoden vankeustuomion muun muassa maanpetoksesta. Hänet vapautettiin elokuussa osana lännen ja Venäjän välistä suurta vankienvaihtoa.
Tapasivat presidentti Stubbin
Presidentti Alexander Stubb kertoi perjantaina viestipalvelu X:ssä tavanneensa Navalnajan ja Kara-Murzan.
– Kiitos vierailustanne, kiitos rohkeudestanne, Stubb sanoi.
Stubbin ohella Navalnaja ja Kara-Murza ovat tavanneet Helsingissä myös muun muassa pääministeri Petteri Orpon (kok.), ulkoministeri Elina Valtosen (kok.), eduskunnan puhemiehen Jussi Halla-ahon (ps.) ja edellisen presidentin Sauli Niinistön.
Maanpaossa elävät oppositiohahmot kutsui Suomeen Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.).
Navalnaja sanoi, että Suomen valtionjohdon tapaaminen merkitsi hänelle paljon.
Kara-Murzan mukaan Venäjän opposition edustajien on tärkeää tavata kaikkien EU-maiden johtajia, mutta erityisen tärkeitä ovat Venäjän naapurimaat, kuten Suomi.
– Nämä maat ovat aina naapureitamme, se on maantieteellinen fakta.
Hän korosti myös sitä, että Suomi toimii ensi vuonna Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin puheenjohtajamaana. Venäjä on Etyjin jäsenmaa.
Protestit ilahduttavat Kara-Murzaa
Kara-Murza painotti sitä, että sotaa ja Kremliä vastustetaan Venäjällä laajemmin kuin miltä ulospäin näyttää.
– Kuulen lännessä asiantuntijapiireistä, niin toimittajilta kuin poliitikoiltakin, kommentteja, että miksi useammat venäläiset eivät protestoi? Vain joku, joka ei ole koskaan kokenut elämää diktatuurissa, voi esittää sellaisen kysymyksen, Kara-Murza sanoi.
– Putinia ja sotaa vastaan protestoiminen voi parhaassakin tapauksessa viedä vankilaan.
Kara-Murza huomautti, että hän itse sai sodan kritisoimisesta 25 vuotta vankeutta, mikä on enemmän kuin moni venäläinen saa murhasta. Sodan arvostelijoita rangaistaan tarkoituksella ankarasti, jotta se toimisi esimerkkinä muille.
Siihen nähden Kara-Murza pitää upeana ja rohkaisevana, että niin moni on kaikesta huolimatta ilmaissut julkisesti vastustavansa sotaa. Sadat ihmiset ovat saaneet vankeustuomion tämän takia, ja tuhansia on pidätetty.
– Ja tämä on vain pisara meressä. Meri koostuu miljoonista ihmisistä, jotka vastustavat hallintoa ja sotaa. Se, että niin monet ihmiset ovat valmiita protestoimaan suurista henkilökohtaisista riskeistä huolimatta, tekee minut ylpeäksi maastani.
Hän toivookin, että kun ihmiset lännessä ajattelevat venäläisiä, he eivät ajattele vain nykyistä hallintoa, vaan myös sen vastustajia.
– Mekin olemme venäläisiä.
Yhden tappaminen ei riitä
Julija Navalnajan puoliso Aleksei Navalnyi kuoli vankilassa helmikuussa, ja Navalnaja on jatkanut miehensä työtä. Hän sanoi, että hänelle on tärkeää, että ihmiset muistavat Navalnyin.
– Jatkamalla mieheni työtä näytän, että vaikka opposition johtaja tapetaan, mikään ei lopu, vaan me jatkamme työtämme demokraattisen Venäjän puolesta.
Kara-Murza totesi, että Navalnajan näkeminen on ollut tunteellista, koska he tapasivat viimeksi muutama vuosi sitten, kun Navalnyi oli vielä elossa.
Navalnajan mukaan on tärkeää, että demokratiaa kannattavat venäläiset saavat kuulla lännen tukevan heitä.
– Ne ovat vain sanoja, mutta joskus sanatkin ovat tärkeitä. Se saa ihmiset Venäjällä ymmärtämään, että he eivät ole yksin.
Kara-Murza korosti samaa asiaa ja kehotti ihmisiä lännessä pyrkimään yhteyteen venäläisten toisinajattelijoiden kanssa ja kertomaan, että Putinin jälkeiselle demokraattiselle Venäjälle on olemassa paikka maailmassa.
– Heidän on kuultava, että tälle tulevaisuuden Venäjälle on polku takaisin sivistyneeseen maailmaan, sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään ja vapaaseen, rauhanomaiseen ja demokraattiseen Eurooppaan.
Karut vankilaolot
Kara-Murza ehti olla vankilassa runsaat kaksi vuotta ennen vapauttamistaan. Hän kuvaili olojaan siperialaisen vankilan eristysselissä ja sanoi, että hänen kokemuksensa toivat mieleen neuvostoaikojen toisinajattelijoiden kokemukset.
– On uskomatonta, kuinka samanlaista se edelleen on, pienimpiä yksityiskohtia myöten.
Kara-Murzan vankiselli oli kooltaan kaksi kertaa kolme metriä, ja siinä oli katonrajassa pieni kaltereilla varustettu ikkuna.
– Päivän aikana ei voi tehdä muuta kuin kävellä pientä ympyrää tai istua hyvin pienellä ja epämukavalla pallilla, joka on seinässä kiinni. He antavat kirjoittaa vain 90 minuuttia päivässä, sen jälkeen kynä ja paperi otetaan pois. Ei voi puhua kenellekään, ei voi mennä mihinkään. Ei ole mitään tekemistä, Kara-Murza selvitti.
Hän ei saanut myöskään soittaa vaimolleen tai lapsilleen. Kara-Murzan mukaan painostaminen perheen kautta on sekin vanha kikka, jota käytettiin jo Neuvostoliitossa.
– Noiden olojen ja tilanteen on tarkoitus saada menettämään toivo ja tehdä epätoivoiseksi ja masentuneeksi. Siksi on niin tärkeää, että ihmiset vapaissa maissa eivät unohda poliittisia vankeja, Kara-Murza jatkoi ja kannusti kirjoittamaan vangeille kirjeitä.
Hän totesi, että vaikka vapauttamisesta on nyt runsas kuukausi, vapaudessa oleminen tuntuu vieläkin kuin olisi elokuvassa.