Ukrainan tilanteen seurauksena on taas virinnyt keskustelu maamme liittymisestä sotilasliitto Natoon. Joidenkin mielestä ns. Nato-optiomme olisi nyt syytä ottaa käyttöön ja ryhtyä valmistelemaan jäsenhakemusta.
Maamme turvallisuuspolitiikan linjauksiin on jo vuodesta 2004 kirjattu mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä. Tästä mahdollisuudesta on ryhdytty käyttämään termiä Nato-optio.
Eduskunnan turvallisuuspoliittisen seurantaryhmän raportissa vuonna 2004 todettiin: ”Nato-jäsenyyden tulee olla Suomen turvallisuuspolitiikan todellinen vaihtoehto tulevaisuudessakin”. (Valtioneuvoston kanslian julk.sarja 9/2004)
Sain tuon työryhmän puheenjohtajana todeta lausuman olleen yksimielinen.
Laajaan asiantuntijakuulemiseen ja päätöksentekoon osallistuivat kaikkien puolueiden edustajat. Tämä kanta on säilynyt maan hallitusten linjauksissa tähän päivään asti. Viimeksi siitä selkeästi muistutti presidentti Niinistö uudenvuoden puheessaan.
Suomen puolustusvoimia on kehitetty Nato-järjestelmien kanssa yhteensopivaksi jo 1990-luvulta lähtien, esimerkiksi Hornet-hankinta.
Omia puolustusvoimia on koko ajan vahvistettu. Samalla on tiivistetty yhteistyötä Ruotsin ja muiden pohjoismaiden sekä EU:n kanssa.
Mielestäni nykyinen järjestely on hyvä ja toimiva. Me osaltamme vahvistamme Pohjolan vakautta. Venäjä tietää puolustustahtomme ja myös Nato-optiomme. Uskon näillä olevan suuri merkitys turvallisuutemme kannalta.
Ukrainan tilanteen takia ei kannata täällä provosoitua ja horjuttaa alueemme vakautta. Olemme juuri saaneet Venäjän ulkoministeri Lavroviltakin tunnustusta linjallemme. Ei hylätä kevyin perustein Paasikiven ja Kekkosen perusoppeja.
Aulis Ranta-Muotio
kansanedustaja (kesk.) 1995–2007
Teuva