Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Oras Tynkkynen arvostelee hallitusta siitä, että se linjasi Naton huippukokouksessa puolustusmenojen nostamisesta viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta ilman, että sitä olisi kuitattu tai sille olisi haettu perinteisellä parlamentaarisella tavalla kaikkien puolueiden hyväksyntää.
– En tiedä, milloin Suomessa olisi tehty näin valtavia päätöksiä näin hätäisesti ja köykäisin perustein. Jos lähdetään viiden prosentin bruttokansantuoteosuuteen, sen vaikutukset ovat vuositasolla miljardeja ja taas miljardeja euroja.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi torstaina, että Suomi tukee Naton pääsihteerin Mark Rutten esitystä puolustusmenotavoitteen nostamisesta yhteensä viiteen prosenttiin jäsenmaiden bruttokansantuotteesta.
Tästä 3,5 prosenttia olisi perinteisiä kovia puolustusmenoja ja 1,5 prosenttia puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviä muita menoja.
Tynkkynen kommentoi asiaa vihreiden puoluekokouksen yhteydessä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa lauantaina.
Pääministeri Petteri Orpolta (kok.) kysyttiin Tynkkysen kritiikistä kokoomuksen puoluevaltuuston yhteydessä lauantaina. Orpo sanoo, että päätökselle haettiin hyväksyntää ja tukea etukäteen myös oppositiosta.
– Koin, että sitä hyvin laajasti myös opposition suunnalta saatiin, mutta toki siellä on ollut myös epäileviä ääniä.
Orpo sanoo, että on keskustellut asiasta kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa.
– Me kävimme tämän keskustelun jo pari kolme viikkoa sitten. Sen lisäksi keskeiset valiokunnat ovat informoitu.
– Meillä ei ole tämäntyyppisessä asiassa etukäteismekanismia, koska kyseessä oli vielä neuvottelutilanne.
Orpo totesi, että hallituksella on kuitenkin mandaatti tehdä tällainen päätös ilman opposition tukea, mutta keskustelua on haluttu käydä.
Tynkkynen sanoi tiedotustilaisuudessa, että eduskunnassa väännetään tuhat kertaa pienemmistä rahasummista perusteellisesti.
– On hämmästyttävää, että nyt tässä ollaan yhtä äkkiä sitomassa ei vain nykyisen hallituksen vaan kahden seuraavan hallituksen käsiä rahankäytön suhteen näin kevyesti.
Ei ole keskusteltu
Häkkäsen mukaan asiasta on jaettu parlamentaarinen ymmärrys.
Tynkkynen kertoo panneensa merkille, että puolustusministeri perusteli parlamentaarista käsittelyä sillä, että eduskuntaryhmien puheenjohtajille on järjestetty informaatiotilaisuuksia.
– Se on hyvä ja arvokas asia, että meitä informoidaan, mutta se ei ole parlamentarismia.
Hänen mukaansa parlamentarismi on perinteisesti sitä, että yli hallitus- ja oppositiorajojen kootaan eduskuntaryhmät keskustelemaan siitä, miten johonkin yhteiseen tavoitteeseen päästään.
– Nyt tätä ei ole tehty.
Suomen Kuvalehden mukaan oppositiossa myös SDP ja keskusta peräänkuuluttavat enemmän keskustelua puolustusmenojen nostosta. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen pitää tähänastista keskustelua eduskunnassa tyydyttävänä, mutta näkee, että parlamentaarinen työryhmä olisi voinut olla paikallaan.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen viestittää Suomen Kuvalehdelle, että hänen mielestään parlamentaarinen prosessi on ollut "toistaiseksi aika köykäinen". Keskusta kannattaa lisäpanostuksia, mutta edellyttää vahvempaa prosessia.
Orpo sanoi lauantaina, että antaa Naton huippukokouksen jälkeen asiasta eduskunnalle pääministerin ilmoituksen, joka antaa selkeän foorumin käydä parlamentaarista keskustelua.
Naton uusi puolustusmenotavoite on määrä hyväksyä Naton huippukokouksessa Haagissa juhannuksen jälkeisellä viikolla. Orpo sanoi, että tavoitteen toteutumisen aikataulun osalta on puhuttu vuodesta 2032.
Valmius tarvittaviin toimiin
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta kuitenkin painotti vihreiden puoluekokouksen yhteydessä, että puolueella on valmius tehdä tarvittavat toimet tietyssä ajassa, jotta Suomen itsemääräämisoikeus turvataan kaikissa tilanteissa.
– Haluan alleviivata, että meillä on realistinen käsitys Euroopan turvallisuustilanteesta, Venäjän uhasta ja siitä, kuinka kriittistä on Ukrainan kyky puolustautua, mutta myös siitä, että meillä on 1 300 kilometriä yhteistä rajaa terroristivaltion tavoin toimivan Venäjän kanssa. Me teemme tarvittavat toimet.
Virta huomautti, että keskustelussa on oltava tarkkana, koska ei ole mitään kovaa ja pehmeää turvallisuutta erikseen. Se muodostuu kokonaisuudesta, kuten kokonaisturvallisuuden malli tai sääntöpohjainen maailma.
Myös Virran mielestä kyseessä on niin massiivinen asia, että se vaatii aikaa ja myös laajamittaista parlamentaarista keskustelua.
– Ei myöskään voi tehdä päätöksiä, joihin ei ole realistista päästä.
