Etelä-Pohjanmaan ely-keskus ja Metsä Board ovat syksyn aikana selvittäneet keinoja estää Närpiönjoen syksyiset tulvat Skrivasrbäckenin pengerrysalueella. Samalla ne ovat tulleet siihen tulokseen, että satovahingot ovat johtuneet luonnonolosuhteista eikä ely-keskuksella tai Metsä Boardilla ole korvausvelvollisuutta. Ely-keskus on Närpiönjoen järjestelyn luvanhaltija ja Metsä Board Närpiönjoen alaosan rakenteiden kunnossapitäjä.
Viimeksi penkereiden ylitys tapahtui elokuussa, jolloin seurauksena oli arviolta 15 000 euron satovahingot.
Tehtyjen selvitysten perusteella tehokkain keino Skrivarsbäckenin alueen viljelyolosuhteiden parantamiseksi olisi nykyisin tasolla +1,50 (N60-järjestelmä) olevien penkereiden korottaminen noin puolella metrillä eli tasolle +2,00.
Penkereiden korottamisen tarkempi suunnittelu aloitetaan, jos alueen maanomistajat hyväksyvät toimenpiteen. Mahdolliset penkereiden korotukset suunnitellaan ns. viljeltävinä penkereinä, jotta viljelyala ei pienentyisi. Penkereiden korotuksen alustava kustannusarvio on 45 000–60 000 euroa.
Metsä Board Oyj:n ja Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen käsityksen mukaan Skrivarsbäckenin pengerrysalueen satovahingot johtuivat luonnonolosuhteista eikä säännöstelyn hoitajalla tai vesioikeudellisen luvan haltijalla ole korvausvelvollisuutta.
Insinööritoimisto Jami Ahon tekemän arvion mukaan Västerfjärdenin altaan lupaehtojen ylityksellä (14 senttiä) ei ollut vaikutusta satovahinkoihin. Tulvan aikana jokivesi oli yli 30 senttiä penkereitä korkeammalla eli tasolla +1,86 ja Västerfjärdenin allas oli korkeimmillaan tasolla +0,67.
Västerfjärdenin säännöstelyn kehittämiseksi ely-keskus ja Metsä Board Oyj ovat sopineet, että makeavesialtaan pintaa pidetään noin 10 senttiä alempana kuin tähän asti on ollut tapana. Metsä Board Oyj parantaa säännöstelypadon automatiikka ensi vuoden aikana, jotta luparajojen ylityksiltä vältyttäisiin.