Kun Vaasan jäähallista lähetetään MTV3:lla näkyviä Hockey Night -lähetyksiä, seisoo kameroiden ulkopuolella, selostajien lähettyvillä vaasalainen meikkitaiteilija Nanna West puuterisuti valmiina korjaamaan maskeja.
–Ne ovat kivoja keikkoja, sillä olen itsekin Sport-fani. Samalla pystyn seuraamaan VIP-aitoista peliä, ja minulle vielä maksetaan siitä!
West tunnetaan Vaasassa ”meikkarina”, ja ensi vuonna hän on työskennellyt alalla 25 vuotta. Yrittäjä tekee meikkauksia Cavassa tai sitten hän suuntaa asiakkaan luokse.
– Tämä työ on tosi monipuolista. Kyllästyn helposti ja kaipaan hulabaloota. Hakeudun usein uusiin ja jännittäviin haasteisiin.
Monen työn osaaja
Meikkaajan asiakkaina on monenlaisia ihmisiä: morsiamia, ylioppilaita, malleja, juontajia ja ihan tavallisia ihmisiä, jotka kaipaavat ammattilaisen meikkausta.
Westillä on meikkaaja–maskeeraaja-koulutuksen lisäksi muun muassa kosmetologin ja kosmetiikkaneuvojan tutkinto.
Hänet tunnetaan Vaasassa meikkauksen lisäksi monesta muusta, muun muassa Rewellissä toimineen Next Beaty -meikkikaupan yhtenä pitäjänä, Cubuksen myymäläpäällikkönä ja Ladylinen respan työntekijänä.
– Nuorempana olin lippukissana Giggling Marlinissa sekä baarimikkona Papinnenässä ja Domissa. Niihin aikoihin hain Stocmann Beautyyn jouluapulaiseksi. Olin siellä töissä 13 vuotta, kunnes se lopetti.
Kysymykseen, missä näet itsesi 10 vuoden päästä, West tuhahtaa.
– Enhän minä tiedä, missä olen ensi viikolla! hän nauraa.
Vahva luottamus meikattavan kanssa
Westin monipuolisen työhistorian vuoksi häntä voi kutsua todelliseksi asiakaspalvelun ammattilaiseksi, jolla harvoin menee sormi suuhun.
Vaasa-lehden Ruusut ja risut -palstalla hän on saanut monesti kiitoksia ja kehuja.
– Ne ovat ihania ja saavat minut itkemään. Olen hyvin tunteellinen ihminen.
Meikkitaiteilija ajattelee, että erilaisten ihmisten kanssa työskentely opettaa ihmisten lukemisen taidon. Kun työssä ollaan fyysisesti lähellä ja kosketaan kasvoihin, täytyy meikkaajan ja meikattavan välillä vallita luottamus.
– Kun ihmisellä on turvallinen olo, he alkavat usein kertoa elämästään. Ne asiat eivät lähde ikinä minun suustani eteenpäin.
West uskaltaa sanoa ääneen myös sen, mitä moni suomalainen empii: Olen ylpeä itsestäni ja saavutuksistani.
Isä on esikuva
West kertoo perineensä isältään, Tony Westiltä positiivisen elämänasenteen.
– Isäni on mahtava tyyppi, ja ihailen häntä suuresti. Olemme aika samanlaisia ja tulemme hyvin toimeen.
West kertoo, että positiivinen elämänasenne tekee sekä omasta että muiden elämästä mukavampaa.
– Kun olin pieni, inhosin sitä, kun pappa pysähtyi kaikkien kanssa juttelemaan. Lopulta tajusin, että tämä on todella hieno piirre ihmisessä. Ei voi olla niin kiire, ettei voisi ottaa katsekontaktia ja vaihtaa muutama sana.
Westin elämäntyyli on hyvin aktiivinen, ja hän tuntuu olevan paikalla aina, kun kaupungissa tapahtuu jotain.
Joskus kukonlaulunaikaiset salijumpat ja monen tunnin kävelylenkit olivat hänelle henkireikä. Kun Westin äiti kuoli neljä vuotta sitten, suru tuntui lamaannuttavalta. Hän päätti kuitenkin nousta sängystä ja puhua ääneen hankalista tunteista ja terapiassa käymisestä.
West kertoo opetelleensa vasta viime vuosina pysähtymään ja nauttimaan olemisesta. Silloin hän käpertyy sohvalle kirjan ja kahden kissansa kanssa tai menee yksin suosikkikahvilaansa seurailemaan ihmisten menoa.
– Olen hyvin sosiaalinen, mutta sen vastapainoksi tarvitsen aikaa olla yksin.
Vaasan ydinkeskustassa asuvan Westin pakopaikka on suvun Bergö-huvila, jonka hänen fammo nimesi Drömvikeniksi.
Koti on Vaasassa
West kertoo kasvaneensa Pohjanmaan museota vastapäätä ”kierreporrastalossa”, kunnes perhe muutti Gerbyyhyn.
– Olin Koulukadun porukan lapsista nuorimpia, ja naapurusto piti minusta aina hyvää huolta. Meillä oli mahtava kööri, ja edelleen samoja tyyppejä kuuluu ystäväpiiriini. Ystävät ovat elämäni tärkeimpiä tukipilareita.
West kertoo, että Vaasa on hänen kotinsa, eikä hän haluaisi asua missään muualla kuin Vaasassa. Kotikaupungissaan häntä kiehtoo erityisesti sen kauneus, mutta myös yrittäjähenkisyys ja kahviloiden ja ravintoloiden laaja tarjonta.
– Olen niin vaasalainen kuin olla ja voi, oikein yli-ylpeä vaasalainen!
