Pohjalaisen kirjallisuuspalkinnon ehdokkaat on nimetty. Palkinnosta kilpailee kahdeksan teosta. Voittaja julkistetaan suomalaisen kirjallisuuden ja Aleksis Kiven päivänä, 10.lokakuuta.
Palkinto jaetaan nyt toista kertaa, ensimmäisen kerran pohjalaiskirjailija palkittiin vuonna 2021.
Raadin puheenjohtaja, Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila uumoilee, että voittajan valinnasta tulee vaikea.
– Jäljellä on tarjonnan kovin ydin. Nyt vain pitää valita vielä se paras.
Joka toinen vuosi jaettavan palkinnon ehdokaskriteerit täytti kaikkiaan noin 80 teosta. Palkinnon arvo on 5 000 euroa.
– Finalistilistalle valikoitui sekä tuoreita kirjailijanimiä että jo vakiintuneita, tuttuja nimiä. Jos painotuksia täytyy hakea, tämän vuoden listalla korostuvat uudet tekijät ja esikoiskirjailijat. Esikoiskirjailijoita kahdeksan finalistin joukossa on kolme, kulttuuritoimittaja Anne Puumala sanoo.
– Tämä kertoo paljon siitä, missä pohjalaisessa kirjallisuudessa mennään. Kentälle on astunut paljon uusia tekijöitä.
Mantilan mukaan pohjalainen kirjallisuus elää kulta-aikaansa.
– Hyviä Pohjanmaahan liittyviä kirjoja tai pohjalaistaustaisten kirjailijoiden kirjoja julkaistaan runsaasti. Lukemisesta innostunut lakeuden asukas on varmasti onnensa kukkuloilla.
Raadille vaikeuksia tulee siitä, että niin moni teos ansaitsisi tulla huomioiduksi tai palkituksi.
– Mutta vain yksi voi voittaa. Useampi voidaan sentään asettaa ehdolle, ja jo ehdokkuus on tämän tason kirjallisuudessa palkinto, hän muistuttaa.
Palkintoraatiin kuuluvat Mantilan ja Puumalan lisäksi kirjailija Henna Helmi Heinonen, tietokirjailija-toimittaja Anssi Orrenmaa ja toimittaja Anne Flinkkilä.
Yleisölle avoin palkitsemistilaisuus järjestetään Vaasa LittFestin yhteydessä perjantaina 17.11. kello 18 Alma-salissa, Raastuvankatu 31, 3. krs. Voittajaa haastattelee Anne Flinkkilä.
Nämä teokset ovat ehdolla Ilkka-Pohjalaisen jakaman Pohjalaisen kirjallisuuspalkinnon saajiksi.
Ann-Luise Bertell: Glöm bort din saknad (Förlaget 2022), Ikuinen kaipuu, (Tammi 2022, suomentaja Vappu Orlov).
Glöm bort din saknad on Ann-Luise Bertellin Botnia-sukutrilogian päättävä itsenäinen, kolmas osa. Romaanin tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun ruotsinkieliselle Pohjanmaalle.
Kahdeksanvuotias Marlene ja hänen perheensä jättävät Kanadan ja muuttavat takaisin vanhempien kotiseudulle Vöyrille. Odotukset ovat suuret, mutta mikään Pohjanmaalla ei vastaa niitä. Vastassa ovat kalvavan ikävän lisäksi sodanjälkeisen elämän kovuus ja köyhyys sekä ihmisten kylmyys ja pahansuopaisuus.
Teos kuvaa uskottavasti varhaiskypsän nuoren tytön sisäistä maailmaa ja tapaa katsoa ympäröivää todellisuutta. Kirjailijan tapa käsitellä aiheitaan on universaali. Teoksen päällimmäisiksi teemoiksi nousevat selviytyminen ja omaksi itseksi kasvu.
Ann-Luise Bertell (s. 1971) on näyttelijä, kirjailija ja ohjaaja sekä Wasa Teatterin johtaja. Hän debytoi runoilijana vuonna 1997 ja on sittemmin kirjoittanut runoutta, proosaa ja draamaa. Bertell asuu Vöyrillä.
Kaj Korkea-aho: Röda rummet ( Förlaget 2021.), Punainen huone (Otava 2021. Suomennos Laura Beck).
Kaj Korkea-ahon Helsinkiin sijoittuvassa romaanissa Röda rummet väkivaltaisesta ihmissuhteesta toipuva nuori kirjailija-muusikko etsii asuntoa. Hän julkaisee päähänpistosta lehti-ilmoituksen, jossa kertoo kirjoittavansa kirjan kohtuuhintaista asuntoa vastaan. Näin hän tutustuu omalaatuiseen vuokranantajaansa.
Vähitellen romaanin päähenkilö kietoutuu vuokranantajansa pauloihin. Hän löytää itsensä keskeltä himon ja vallan labyrinttia. Teoksen jännite kannattelee monitahoisia ja vaikeita psykologisia kysymyksenasetteluita. Keskeistä on kahden päähenkilön välinen valtapeli ja siihen liittyvät halun, hallitsemisen, alistumisen ja kaipuun näkymättämät kudelmat.
Korkea-aho (s.1983) kasvoi Pedersören Ähtävällä. Nykyisin hän asuu Helsingissä. Korkea-aho on opiskellut kirjallisuutta ja kirjoittaa kolumneja Hufvudstadsbladetiin. Röda rummet on Korkea-ahon neljäs romaani. Hän on julkaissut myös nuorten kirjoja.
Enni Mustonen: Tekijä (Otava 2022).
Enni Mustosen Tekijä seuraa päähenkilönsä Vienan elämää 60-luvun Suomessa. Leskeksi jäänyt reilut kolmekymppinen Viena palaa juurilleen Suomeen kymmenen Yhdysvalloissa vietetyn vuoden jälkeen ja ryhtyy työskentelemään Marimekolla.
Tekijä tulvii nostalgiaa. Romaanin maailmassa elämä kannattelee: jokainen ihminen löytää paikkansa, ahkeruudella pääsee pitkälle ja yhteisön tukiverkkoon voi luottaa. Tarinan dramatiikka on vähäeleistä ja antaa lukijalle tilaa.
Tekijä päättää Enni Mustosen kymmenosaisen, lähes 5000 sivua kattavan Syrjästäkatsojan tarinoita -romaanisarjan. Kolme naissukupolvea ja lähes sata vuotta kattava sukutarina on panoraama suomalaiseen lähihistoriaan ja arkeen ja kunnianosoitus Suomea hyvinvointivaltioksi rakentaneille tavallisille työtä tekeville ihmisille.
Kirjailijanimellä Enni Mustonen kirjoittava Kirsti Manninen on kirjailija, käsikirjoittaja ja filosofian tohtori. Mäntsälässä asuva Manninen syntyi 1952 Seinäjoella. Mannisen kirjallinen tuotanto kattaa lukuisia romaaneja, lastenkirjoja, tietokirjoja sekä TV-käsikirjoituksia.
Merja Mäki: Ennen lintuja (Gummerus 2022).
Merja Mäen Ennen lintuja kuvaa Karjalasta Laatokan rannalta Etelä-Pohjanmaalle päätyvän nuoren evakon Allin vaiheita. Perillä Seinäjoella Allia odottavat uudet tavat ja uudet ihmiset. Alkaa sopeutuminen pohjalaiseen elämänmenoon ja avaraan maisemaan.
Ennen lintuja on nuoren naisen kasvukertomus ja soljuu klassisen kehitysromaanin linjoja. Mäki kuvaa päähenkilönsä psykologista, moraalista ja yhteiskunnallista kasvua ja kypsymistä. Mäki malttaa kehittää Allin henkilöhahmoa kiirehtimättä, jolloin syntyy kaunokirjallisesti eheä ja moniulotteinen hahmo.
Romaanin kysymyksenasettelut ovat ajattomia: erilaisuus, sopeutuminen ja oman identiteetin etsintä, unelmien tavoittelu sekä äidin ja tyttären suhde. Sota on tarinan valtava taustakangas, jota vasten piirtyvät elämisen niukkuus ja epävarmuus sekä huoli rintamalla olevien läheisten puolesta.
Merja Mäki (s.1983) asuu Kauhavalla. Hän on äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. Mäki tutki sotaa viiden vuoden ajan Ennen lintuja -romaania työstäessään. Hänellä on karjalaisia sukujuuria Käkisalmessa. Mäki on julkaissut aiemmin lasten ja nuorten aikuisten romaaneja, satuja ja novelleja.
Maisku Myllymäki: Holly (WSOY 2021).
Maisku Myllymäen esikoisromaanissa nuori toimittaja Eva Greve saa tehtäväkseen kirjoittaa jutun syrjäiselle saarelle vetäytyneestä kuuluisasta näyttelijästä Holly Ö:stä ja tämän kohtaamasta harvinaisesta linnusta vihermehiläissyöjästä.
Perillä saarella asiat eivät etene niin kuin tarkoitus. Lintua ei löydy ja lehtijutun kirjoittaminen takeltelee. Tahdottoman Evan päivät täyttyvät merkillisen jännitteisestä kanssakäymisestä värikkään ja karismaattisen näyttelijän kanssa.
Myllymäen teos on tarina identiteetistä, sen muutoksesta ja löytymisestä sekä näkyväksi tulemisesta. Myllymäki kirjoittaa lyyristä ja tiivistä romaanitaidetta. Hän hallitsee kaunokirjalliset etäännytykset ja viittaukset. Hänellä on silmää aistivoimaisille ja symbolisille yksityiskohdille. Genrenä Myllymäen hienovarainen kaunokirjallinen mysteeri lähestyy paikoin jopa dekkaria. Kertojanäänen tyynen pinnan alla lymyää ovelasti kätkettyjä äkkisyvyyksiä.
Maisku Myllymäki (s.1982) asui Alavudella 19-vuotiaaksi asti. Nykyisin hän asuu Lahdessa ja työskentelee kirjastonhoitajana. Koulutukseltaan hän on suomen kielen maisteri.
Heini Röyskö: Ja samassa tuli hiljaisuus (Karisto 2023).
Heini Röyskön Ja samassa tuli hiljaisuus nostaa valokiilaan Lapuan patruunatehtaan räjähdyksessä läheisensä menettäneet ja heidän selviytymistaistelunsa. Henkilöhahmot ovat fiktiivisiä, mutta historialliset raamit Röyskö on rakentanut huolellisesti sanomalehtiartikkeleiden ja haastattelujen pohjalta.
Romaanin keskushahmo on puolisonsa Leenan räjähdyksessä menettävä Jouko, joka jää pienen tyttärensä yksinhuoltajaksi. Leenan paras ystävä ja työtoveri Eeva selviää hengissä. Kuoleman ja tuhon keskeltä versoaa myös rakkaus. Tarinan toinen juonne seuraa onnettomuudessa lievästi loukkaantuneen teini-ikäisen Kristiinan ensirakkautta painijapoika Heikkiin.
Ja samassa tuli hiljaisuus on teos kollektiivisesta ja yksityisestä traumasta. Kaikki romaanin ihmiset ovat äkillisen kuoleman koskettamia. Heini Röyskö kuvaa herkkävaistoisesti räjähdyksen tarinansa ihmisiin jättämiä jälkiä. Teos näyttää ihmisen pienuuden ja elämän haurauden. Tunnelmaa leimaa hetkellisyys. Romaanin ihmiset piirtyvät katoavaisina pohjalaista maisemaa vasten.
Heini Röyskö (s.1975) syntyi Kokkolassa ja asuu Helsingissä. Hänen puolisonsa suku on Ilmajoelta Röyskölän kylältä. Ja samassa tuli hiljaisuus on Röyskön kolmas romaani.
Quynh Tran: Skugga och svalka, (Förlaget 2021), Varjo ja viileys (Teos 2021.) Suomennos: Outi Menna.
Quynh Tranin esikoisromaani Skugga och svalka kertoo Pohjanmaalla asuvasta vietnamilaisesta perheestä. Keskushahmo ja minäkertoja on nuori poika. Tarina pyörii lapsen arkisen elämän ja havaintojen ympärillä.
Taustalla vilkkuvat pienen pohjalaiskaupungin vietnamilaisyhteisön muut jäsenet. Tran on kirjailijana esteetikko ja visualisti. Skugga och svalka on tuokiokuvien ja hienovireisten tunnelmien romaanitaidetta. Paikoin tiivis ilmaisu lähestyy runoa. Kaikki liike on pientä ja hidastettua. Kirjan hiljaiset teemat piirtyvät esiin hitaasti kuin valokuvapaperille hahmottuva kuva pimiössä, eikä niitä voi erottaa teoksen kielestä ja poetiikasta.
Tran tutkii katsomista, havaintoja ja kuvia, sekä ulkoisia että mielen sisäisiä. Hän tavoittaa taitavasti lapsen mielen, joka lipuu mielikuvituksen ja todellisuuden välimaastossa.
Quynh Tran (s. 1989) on varttunut Pietarsaaressa ja asuu nykyisin Malmössä. Hän on opiskellut Biskops Arnö -kirjoittajakoulussa ja työskentelee psykologina.
Ville Verkkapuro: Pete (Kosmos 2022).
Ville Verkkapuron esikoisromaani Pete edustaa omaelämäkerrallista tunnustuksellista proosaa. Romaanin päähenkilön Ville Verkkapuron elämäntrauman ainekset ovat rikkinäinen lapsuus, alkoholismin läsnäolo ja 37-vuotiaana viinaan kuollut isä Pete. Ville matkustaa lapsuutensa Pietarsaareen etsimään selitystä isänsä päihderiippuvuudelle ja oman elämänsä solmuille.
Pete kertoo oman identiteetin etsinnästä. Se on kasvutarina, jossa trauman purkaminen vapauttaa. Päähenkilö oivaltaa, ettei ole tuomittu kulkemaan isänsä jälkiä vaan voi luoda itse oman tarinansa. Teoksen teemat kurkottavat myös paljon henkilökohtaista tasoa syvemmälle. Romaani pohtii päihderiippuvuuden syitä ja siirtymistä sukupolvelta toiselle.
Oman kerroksensa yhteiskunnalliseen tematiikkaan tuo Verkkapuron tarkkanäköinen köyhyyden kuvaus ja romaanin luokkaloikka-asetelma. Päähenkilön läheisten elämää leimaa jämähtäminen alkoholin sumentamaan työväenluokkaiseen näköalattomuuteen.
Pete on kaunokirjallinen hybridi. Se yhdistelee proosaa ja dokumentaarista kerrontaa sekä esseen ja jopa pamfletin keinoja. Verkkapuro käy kirjassaan keskustelua tietokirjallisuuden kanssa ja poimii repliikkejä populaarikulttuurista.
Kirjoittaja, muusikko Ville Verkkapuro (s.1990) on lähtöisin Pietarsaaresta. Nykyään hän asuu Helsingissä ja työskentelee copywriterina.
9.10.2023 kello 17:15: Verkkapuron romaanin sisällön kuvausta oikaistu ja täsmennetty alkoholismin kuvauksen osalta.
