Elämänsä näyttämörooliin Vaasassa sukeltanut tangokuningas, historian hämäriin kadonneen isoisänsä etsijä Lapualta, sitkeä huoltoasemayrittäjä Isostakyröstä, Linnan juhliin yllätyskutsun saanut kurikkalainen ja pohjatonta surua kohdannut perheenäiti Kuortaneelta.
Elämän kirjon kaaret näyttäyvät iloineen ja suruineen, kun Ilkka-Pohjalaisen toimitus koostaa vuonna 2023 julkaistuja henkilöhaastatteluita, jotka ovat koskettaneet monista eri syistä pohjalaislukijoita.
Muita poimintoja ovat kevään ylioppilas, kahvilaa pyörittävä romaninainen, suolistosyöpään sairastunut mies ja alle nelikymppisenä leskeksi jäänyt nainen.
Tangokuningas hyppää oopperalavoille
Alkuvuodesta Ilkka-Pohjalainen haastatteli tangokuninkaan, josta tuli täysiverinen oopperalaulaja. Uskonnollisesta yhteisöstä aikuisena irtautunut Johannes Vatjus oli saanut Vaasasta ensimmäisen ison näyttämöroolinsa Pohjalaisia-oopperassa.
Syksyllä 2019 Vatjus oli tuore tangokuningas, joka kiersi ahkeraan maata keikoilla. Elämä oli mullistunut monella lailla.
Aiemmin suurperheen isä Haapavedeltä oli myynyt elannokseen hirsimökkejä. Nyt päivätyö vaihtui kiertue- ja reissuelämäksi. Tangokuninkaana Vatjus kiersi Suomea yhdessä tangokuningatar Pirita Niemenmaan kanssa, kunnes koronasulut tyhjensivät keikkakalenterin.
Samoihin aikoihin Kansallisoopperasta otettiin yhteyttä. Sinne oli kantautunut tieto hyvä-äänisestä tenorista. Vatjuksen tie oopperamaailmaan on ollut poikkeava. Aiemmin tosin yksi toinenkin tangokuningas, Mika Pohjonen, on siirtynyt oopperalavoille.
– Mutta olen varmasti ainoa suurperheen isä, joka on vanhemmalla iällä lähtenyt opiskelemaan oopperataidetta, Vatjus kertoi tammikuussa.
Toissa keväänä Vatjus jäi vapaaksi taiteilijaksi. Hän on jatkanut työskentelyä Kansallisoopperassa, mutta freelancerina. Hän on ollut mukana muun muassa Taikahuilussa ja CircOpera 2.0:ssa.
Loppuvuodesta 2022 Vatjus lauloi Haapajärvellä Toscan Cavaradossin roolin, kunnes alkoivat Vaasassa Pohjalaisia-oopperan harjoitukset. Sopimuksen Pohjalaisia-oopperaan Vatjus sai toissa keväänä.
Vatjuksen tausta on vanhoillislestadiolaisuudessa, mutta hän on irrottautunut siitä.
– Se on ihana yhteisö, mutta en kokenut sitä koskaan täysin omakseni. Elin niin, että en ollut sinut itseni kanssa.
Tausta on kuitenkin jättänyt jälkensä.
– Teenkö oikein ja saanko toimia näin? Tällaisia kysymyksiä on tullut taiteelliseen uraan liittyen, ja on ollut kova työ pudottaa ne pois.
Isoisän riipaiseva kohtalo
Helmikuussa Ilkka-Pohjalainen kertoi lapualaisen Hannu Vallin sitkeästä ja monia käänteitä saaneesta sukuselvityksestä.
Syksyllä 2018 Valli lähetti avunpyynnön sukututkimusaiheiseen Facebook-ryhmään. Hän halusi selvittää kadonneen isoisänsä, Richard Kinauerin, kohtalon.
Kinauerin perhe hajosi 1930-luvun alkuvuosina. Kerttu-puoliso jäi asumaan Käkisalmeen ja Richard palasi synnyinmaahansa Itävaltaan. Talvisodan sytyttyä Kerttu ja lapset muuttivat evakkoon Isoonkyröön ja pohjalaistuivat.
Psyykkisistä ongelmista kärsineen isoisän jäljet päättyivät Itävaltaan. Richard Kinauer oli parantolassa, kun mielisairaalan seinien ulkopuolella maailma leimahti liekkeihin. Toinen maailmansota syttyi syyskuussa 1939.
Itävalta oli liitetty Hitlerin johtamaan Saksaan, jossa oli säädetty ja saatettu voimaan rotulait. Kansallissosialistien rotuhygieniaohjelman tavoitteena oli eliminoida sellaiset yksilöt, jotka he katsoivat yhteiskunnalle haitallisiksi tai hyödyttömiksi.
Natsi-ideologia päätyi myös isoisän kohtaloksi.
Seitsemän ällän dekkarifani
Toukokuussa katseet suunnattiin Ilkka-Pohjalaisessa kohti koulujen päättymistä. 25 000 tuoretta ylioppilasta odotti lakkiaisia. Yksi heistä oli kurikkalainen Niilo Yli-Viitala, joka kirjoitti seitsemän laudaturia ja yhden eximian.
Yli-Viitala suuntaa etelään, kuten moni muukin eteläpohjalainen vastavalmistunut opiskelija on tehnyt. Hän haki Aalto-yliopistoon ja Helsingin yliopistoon lukemaan teoreettista matematiikkaa ja fysiikkaa.
Ennen Helsinkiin säntäämistä on joka tapauksessa edessä vuosi armeijan vihreissä.
– Aion ottaa armeijasta ja johtajakoulutuksesta kaiken hyödyn irti, Yli-Viitala kertoi toukokuussa.
Vastapainoksi teoreettiselle matematiikalle ja fysiikalle Yli-Viitala lukee kauhudekkareita. Hän pitää lukemista hyvänä sanavarastoa ja ajattelua kehittävänä harrastuksena ja harmittelee, että sillä on edelleen huono maine nuorempien keskuudessa.
Seitsemän ällän nuori mies ei suinkaan vietä kaikkea aikaansa kirjojen parissa. Hän hurahti reilu vuosi sitten kuntosaliharrastukseen kaverin innoittamana, ja nyt se on hänelle henkireikä.
– Kuntosalilla voi laittaa aivot narikkaan, ja vaikka sinne menisi pitkän työpäivänkin jälkeen väsyneenä, siitä saa energiaa.
Sitkeä sissi Lehmäjoelta
Kesäkuussa toimitus vieraili Isossakyrössä pitkän linjan huoltoasemayrittäjän, Aaro Mäkysen, 74, luona. Mäkynen on ollut tuttu näky Isonkyrön Lehmäjoella sijaitsevan huoltoaseman tiskin takana jo vuosikymmenten ajan.
Tammikuussa 75 vuotta täyttävä Mäkynen on ollut isänsä vuonna 1961 perustamassa yrityksessä töissä teinipojasta saakka.
Jutussa on mukana video, jolla Aaro Mäkynen ja huoltamolla autonasentajana työskentelevä Jukka Lintala sekä isokyröläiset asiakkaat avaavat lehmäjokelaisen huoltoaseman sielunelämää, arkea ja merkitystä.
Pojan menetys koskettaa
Kuluneen vuoden toiseksi luetuin juttu kertoo kuortanelaisen perheenäidin Anne-Maria Jaskarin suuresta menetyksestä.
Marraskuun ensimmäisen päivän iltana vuonna 2011 oli sysipimeää. Jaskari odotti seitsemänvuotiasta Lauri-poikaansa kotiin. Lauri oli lähtenyt kävellen naapuriin leikkimään serkkujensa kanssa.
Lauri löytyi hukkuneena kotipihansa tekolammesta. Otsan osumajäljen perusteella hän oli kaatunut veteen ja lyönyt päänsä.
Laurin setä nosti pojan lammesta. Äiti yritti elvyttää. Ambulanssi saapui.
Mitään ei ollut enää tehtävissä.
Juttu julkaistiin syyskuussa Ilkka-Pohjalaisessa ja Viiskunnassa.
Kakkatikkutesti paljasti syövän
Lokakuun lopussa Ilkka-Pohjalainen julkaisi artikkelin laihialaisesta Juhani Hietakankaasta, jolla syöpä teki jo tuhojaan paksusuolessa, mutta kasvain ei vielä ilmoittanut olemassaolostaan millään helposti havaittavalla tavalla.
63-vuotiaan Hietakankaan onneksi Suomessa aloitettiin viime vuonna suolistosyövän seulonnat. Hietakangas palautti postissa tulleen kakkatikkutestin empimisen jälkeen. Sytostaattihoitoja ei tarvittu. Ajoissa havaitun syövän taltuttamiseen riitti leikkaus.
Vastaavaa testipostia saa tänä vuonna Etelä-Pohjanmaalla noin 16 000 ja Pohjanmaalla reilu 12 000 naista ja miestä. Lähes neljä viidestä pohjalaisesta palauttaa testin. Osuus on suunnilleen sama myös koko maassa. Toisaalta siis useampi kuin joka viides jättää tilaisuuden käyttämättä.
Avoimesti syövästä ja seulonnasta kertonut laihialainen Hietakangas suosittelee pohjalaisia tarttumaan testiin.
– Ilman testiä syöpäni ei olisi löytynyt näin ajoissa. Kannustan kaikkia seulontakutsun saavia tekemään testin. Lääketiede on kehittynyt, joten poikkeamat löydetään herkästi. Varsinkin miehiä voi lohduttaa, että tämän testin tekeminen ei edes satu.
Monen nuoren romanin esikuva
Kauhajokelainen Katja Mäntyniemi on todennäköisesti Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kahvilayrittäjänä toimiva romaninainen.
Hän perusti yrityksensä, Katjan Vohvelikahvilan, Kauhajoelle vuonna 2021. Oman kahvilan perustaminen oli pitkäaikainen haave.
Kahvilayrittäjänä Mäntyniemi toimii esikuvana monille nuorille.
– Kahvilassa vierailee paljon asiakkaita, jotka antavat myönteistä palautetta. En erittele asiakkaitani taustan perusteella, vaan minulle kaikki ovat yhdenvertaisia asiakkaita. Vieraskirjassa on paljon terveisiä eri puolilta Suomea. Ajattelen, että kevennän omalla esimerkilläni tulevien sukupolvien askeleita.
Mäntyniemi tuli tunnetuksi osallistuttuaan Koko Suomi leipoo -televisio-ohjelmaan vuonna 2020. Ohjelmaan oli 500 hakijaa, joista hän pääsi neljän karsinnan kautta 12 Suomen parhaan kotileipurin joukkoon.
Kurikan Ali Linnan juhlissa
Kurikkaan kotiutunut Alijan (Ali) Danish lähti juhlimaan Suomen itsenäisyyspäivää Linnaan lähes suoraan Rovajärven leiriltä, sillä hän suorittaa parhaillaan varusmiespalvelusta Niinisalossa.
Sotaa ja väkivaltaisuuksia Afganistanista paennut Danish saapui syyskuussa 2015 Suomeen alaikäisenä turvapaikanhakijana. Nyt hän itse on auttanut viisi sukulaislasta Suomeen turvaan, kirjoitti Ilkka-Pohjalainen Linnan juhlien alla.
Itsenäisyyspäivän juhlissa sympaattinen mies teki vaikutuksen moneen kanssajuhlijaansa ja oli median kiinnostuksen kohteena niin ennen juhlia kuin niiden aikanakin.
Ilkka-Pohjalainen on aiemmin kertonut videojutussaan Danishin traagisesta menneisyydestä. Useita hänen veljiään on tapettu Afganistanissa.
Perheenäiti jäi leskeksi
Vuoden ylivoimaisesti luetuimmaksi jutuksi nousi tapaninpäivänä julkaistu syväluotaava haastattelu kauhajokelaisesta Niina Mustajärvestä, joka menetti äkillisesti puolisonsa.
Alkanut vuosi 2021 tiesi elämänmuutosta. Mustajärvellä oli heti loppiaisen jälkeen ensimmäinen päivä uudessa työssä koulukuraattorina. Yhteisen ajan puutetta oli kipuiltu siitä lähtien, kun pariskunnan Maximiliam-poika aloitti eskarin. Sote-alan vuorotyöt saivat jäädä. Kun mahdollisuus säännölliseen päivätyöhön tuli, Mustajärvi tarttui siihen oitis.
Elämä hymyili kaikin puolin.
Ensimmäistä työpäivää ehti kulua vain kolme tuntia, kun Mustajärvi huomasi puolisonsa veljen soittaneen useita kertoja. Kun hän soitti takaisin, veljellä oli ravisuttavaa kerrottavaa.
Tuona tammikuisena aamuna puoliso oli ajanut kuljetusalan yritykseensä Karviaan ja aloitellut siellä työpäivää. Hän oli tervehtinyt työkaveriaan, ja parin minuutin päästä sama työkaveri oli löytänyt pahan sydäninfarktin saaneen miehen lyyhistyneenä lattialta.
– Elvytys oli aloitettu välittömästi, ja Karvian ensivaste ja ambulanssikin tulivat paikalle hetkessä. Mitään ei kuitenkaan ollut tehtävissä. Kohtaus oli niin vakava.
Yhtäkkiä 12 vuoden yhteiselon jälkeen puoliso ja elämän tukipilari oli poissa. Mustajärven Mikki-puoliso oli menehtyessään vain 43-vuotias. Mustajärvi itse oli 37-vuotias, kun hänestä tuli leski.
Kun pahin tapahtui, Mustajärvi ja Maximiliam-poika saivat heti tukea joka puolelta. Läheiset toivat ruokaa ja auttoivat arjessa eteenpäin. Mustajärvi on keskustellut tapahtuneesta niin ammattilaisten kuin läheisten ja ystävien kanssa.
Nuorten leskien Facebook-ryhmän kautta saatu vertaistuki on ollut ensiarvoisen tärkeää kriisistä selviytymisessä.
– Ryhmä on ollut pelastusrenkaani. Huomasin, että kaikki käyvät läpi samoja asioita. Vain saman kokenut voi täysin tietää, miltä itsestä tuntuu.
