Elämme ajankohtaa, jossa kaupan hyllyt notkuvat entistä enemmän vaaleanpunaisia tavaroita ja sydänteemaisia herkkuja. Ystävänpäivän kaupallistaminen on ollut jo useiden viime vuosien ajan kasvava trendi. Uskonkin, että monien ihmisten silmissä ystävänpäivä näyttäytyy vain ylikulutusyhteiskuntamme yhdeltä hirviöltä. Turhan krääsän ja kulutuksen ajankohdalta, joka laajenee vuosi vuodelta.
Emme kuitenkaan saa unohtaa ystävänpäivän krääsän takana olevaa hyvyyttä. Päivä koskettaa yhtä tärkeistä yhteiskunnan arvoista: ystävyyttä. Se ei ole vain turhuutta, vaan meille sosiaalisille olennoille yksi elinehdoista. Monille yksinasuville ihmisille ystävät ovat ainoa portti sosiaalisuuteen. Se hetki päivästä, kun voi avata suunsa ja tulla oikeasti kuulluksi. Ystävät ovat niitä, jotka luovat sisältöä elämään ja saavat meidät tuntemaan itsemme tärkeiksi.
Nalle Puhin vanha oivallus: ”En tarvitse mitään niin paljon kuin hunajaa…” sanoi Puh katsoessaan Ristoa ja Nasua ”…paitsi ystäviä…” on mielestäni erittäin osuva. Ystävät ovat kaikkein tärkeimpiä. Tärkeämpiä kuin tavara. Emme siis saa hukkua ystävänpäivän materian keskelle, vaan meidän täytyy huolehtia ystävyyssuhteistamme. Ne eivät ole korvattavissa halvoilla sydämenmuotoisilla aurinkolaseilla tai pinkeillä konvehtirasioilla.
Ystävät ovat meille jokaiselle tärkeitä, elivätpä ne enää ainoastaan meidän sydämissämme. Niitä pitää juhlia joka päivä, ei vain silloin, kun juhlaan on muuta erityistä aihetta. Jo ystävyys on hyvä juhlan aihe. Ystävänpäivä ei ole vain kerran vuodessa, vaan tänään, huomenna ja viikonkin päästä.
Siispä, jos et tehnyt sitä jo eilen, tee se tänään. Ota puhelin käteen ja soita ystävälle. Piristä päivää, kiitä ystävyydestä. Sytytä kynttilä ystävän muistolle. Tai askartele ystävänpäiväkortti, jonka voit pudottaa naapurin postiluukkuun. Saatatpa silloin saada jopa uuden ystävän. Nämä kohtaamiset ovat niitä, jotka ovat elämän hunaja. Juuri niitä, joita Nalle Puh ja meistä jokainen tarvitsee.
Louna Yli-Hemminki
abiturientti, Seinäjoen lukio