Vuonna 1907 tapahtui historiaa. Eduskuntaan nousi 19 naista.
Vuotta aiemmin naisille oli taattu äänioikeus valtiollisissa vaaleissa ensimmäisenä Euroopassa ja vaalikelpoisuus ensimmäisenä maailmassa. Siitä alkoi pitkä tie kohti 2010-lukua.
Kovin suurin harppauksin ei edetty sata vuotta sitten. Historian lehdiltä löytyy vuosiluku 1919, jolloin naimisissa oleville naisille annettiin oikeus mennä ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta.
Sitten saatiinkin mennä 1930-luvulle asti, ennen kuin avioliittolaki astui voimaan. Jippii, siinä aviovaimo vapautettiin miehensä holhouksesta.
Tapahtumaketju on hämmentävää luettavaa. Onko siitä todella vain pari kolme vuosikymmentä, kun raiskaus kriminalisoitiin avioliitossa, tai avioituva nainen sai säilyttää sukunimensä. Kyllä.
Tuntuu siltä, että Suomessa on eletty ainakin joillakin aloilla viime vuosikymmenet näennäisessä tasa-arvossa. Sitä on pidetty itsestään selvyytenä.
Metoo-kampanja herätti uneliaan tasa-arvokansan. Kyselyjä ja selvityksiä on tipahdellut monelta ammattiryhmältä. Kaikki ei olekaan kunnossa.
Lisää kierroksia saatiin alkuviikosta elokuva-alalta. Useat naisnäyttelijät kertoivat totuuden palkitusta elokuvaohjaaja Aki Louhimiehestä. Naisnäyttelijöiden nöyryyttämistä ja kiusaamista.
Kun armeija on onnistunut kitkemään simputuksen jo aikoja sitten pois, niin onko se siirtynyt jonnekin muualle? Näköjään.
Maailmalta käydään vierailuilla eduskuntatalossa ja ihastellaan suomalaisten tasa-arvoa ja tehokkuutta. Toki käytävillä vilahtelee melkein yhtä usein naisia kuin miehiä, mutta millä pesteillä?
Monissa tutkijoidenkin puheenvuoroissa on todettu, että poliittisissa eliittiasemissa on otettu takapakkia. Politiikan valtapestit ovat tukevasti miesten käsissä.
Osa naiskansanedustajista allekirjoittaa väittämän, että miehet saavat politiikassa helpommin valtaa ja vastuuta puhtaasti sukupuolensa perusteella. Miehisyys nähdään kyvykkyydestä ja osaamisesta kertovana ominaisuutena. Naiset joutuvat tekemään kaksin verroin töitä päästäkseen edes samalle lähtöviivalle miesten kanssa.
Jännä ilmiö on myös se, että miehet antavat tukensa pääasiassa miehille, mutta naiset tukevat sekä naisia että miehiä. Näin miehille tulee yliedustus valtalokeroissa.
Ettei tarina olisi vain mutustelua, niin kerrataan naisten ja miesten osuudet vallan kahvassa.
Hallituksessa on 17 ministeriä, joista kuusi on naista.
Valiokuntia on eduskunnassa 16. Niitä johtavat pääasiassa miehet. Vain viideltä valiokunnalta löytyy naispuheenjohtaja.
Hallituksen triossa kaikki kolme on miehiä. Suurimpien eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat miehiä.
Puhemiehistöön sentään saatiin istuntokauden alussa naisvalta, kun puhemieheksi valittiin Paula Risikko (kok.) ja varapuheenjohtajaksi Tuula Haatainen (sd.).
Valtiovarainministerinä oli kerran nainen, Jutta Urpilainen (sd.). Hänetkin sivuutettiin kesken kauden sekä puolueen johdosta että ministeriydestä.
Suomessa on toki ollut nainen kaksi kertaa pääministerinä, mutta vain lyhyen aikaa.
Kirjailija Eveliina Talvitien Keitäs tyttö kahvia -kirja esitti kysymyksiä sukupuolisidonnaisista hyvä veli -verkostoista ja kertoi päättävässä asemassa olleiden naisten selviytymiskeinoja.
Kahvin keittämisestä on toivottavasti päästy, tai ainakin on siirrytty seuraavaan vaiheeseen. Minna Canthin päivä, joka on myös tasa-arvon päivä, kirvoitti kommentteja sosiaalisessa mediassa.
Siellä naureskeltiin pilapiirrokselle, jossa mies kehotti naista hakemaan kaupasta pullaa juhlapäivän kunniaksi.
Eikä se liputuskaan kovin vanha perinne ole. Vasta vuonna 2007 päivä vahvistettiin yleiseksi liputuspäiväksi. Toistaiseksi Suomesta ei ole löytynyt muita liputuksen arvoisia naisia.
Anita Simola
