Elena Ferranten romaaneihin perustuva sarja Loistava ystäväni on edennyt viimeiselle kaudelleen. Kustakin kirjasta on filmatisoitu oma kautensa, ja vuorossa on Kadonneen lapsen tarina, jonka avainkohtaus sijoittuu maanjäristykseen vuonna 1980. Neloskausi alkaa Max-suoratoistopalvelussa tiistaina Suomen aikaa.
Päähenkilöitä, Ferranten omakuvaksi tulkittua kertojaa Elena Grecoa eli Lenua ja hänen parasta ja vaikeinta ystäväänsä Lilaa, esittävät neloskaudella Alba Rohrwacher ja Irene Maiorino. Koko sarjassa kyse on kaksikon viha-rakkaussuhteesta lapsuudesta keski-ikään.
Työ on omanlaistaan, kun saa roolin sarjasta, jossa kaikkea määrittävät aiemmat romaanit sekä aiemmat kaudet, joilla eri-ikäisiä hahmoja esittivät eri näyttelijät.
– Ei ole niin, että näyttelijä luo hahmon, vaan hahmot vievät meitä oikeaan suuntaan, sanoo Maiorino etähaastattelussa.
Hän kuvailee hahmojen olevan se, minkä päälle kaikki luodaan.
– Aiemmat tehdyt kaudet pitää sisäistää, mutta on suuri mahdollisuus yhdistää niissä annettuja kerroksia hahmoista, Rohrwacher täydentää.
Rohrwacherille sarja oli jo perhepiiristä tuttu tuotanto, sillä hänen siskonsa, Sodankylän-kävijänäkin tunnettu elokuvantekijä Alice Rohrwacher ohjasi kakkoskautta.
Tarina Lenun kasvamisesta kirjailijaksi on kipeä, ja taustaa sille tuovat Italian yhteiskunnalliset ja poliittiset muutokset.
– Ferranten mukaan Loistava ystäväni on kasvutarina, jossa kukaan ei kasva, vaan kaikki kasvavat erilleen, Majorino summaa.
Uudet säröt paljastuvat
Neljännessä romaanissa ja neljännellä kaudella Lenusta on tullut ammattikirjoittaja ja oman elämänsä määrittäjä. Lila puolestaan on nyt bisnesnainen, jolla on käytännön valtaa.
Kummallekin kyse on oman vallan määrittelystä ja eri tavoin määritellyistä perhepiireistä irtautumisesta. Omat kotikulmat vetävät silti aikuistakin Lenua puoleensa.
Ehkä he eivät ole kaksi toisiaan härnäävää ystävää, vaan saman persoonan kaksi eri puolta, Rohrwacher pohtii.
– Kumpikaan ei ole ehjä ilman toista, hän sanoo.
– Lila on kuin kummitus, Elenan heijastuma, joka antaa Elenalle voimaa irtaantua vaikeasta maailmasta, johon hän syntyi. Elenaa näytellessäni kysyn itseltäni, kumpi on se mysteeri, jota toinen seuraa.
Majorino muistuttaa, ettei yksikään tarinan hahmo olisi kiinnostava, jos vahvuudessa ei olisi myös säröjä. Kovasta Lilasta paljastuu heikkouksia, mutta samoin Elenasta löytyy uusia voimia.
– Tarinan loppuun asti jotain heissä muuttuu. Heikkoudet ja vahvuudet näyttäytyvät sykleissä, Majorino pohtii.
Lenun aviomiestä Pietroa näyttelee Pier Giorgio Bellocchio ja uutta rakastajaa Ninoa Fabrizio Gifuni. Tietenkin Nino on myös Lilan entinen ihastus. Miehet ovat kumpikin lurjuksia.
Napolin iso rooli
Tapahtumien kehyksenä on Napoli, eteläisen Italian suurin kaupunki, joka tunnetaan eriarvoisuudesta, väkivallasta ja köyhyydestä. Lisäksi se sijaitsee tulivuoren, Vesuviuksen, vieressä ja maanjäristysalttiilla alueella.
Maanjäristys on dramaattinen osa tarinakudelmaa, ja Rohrwacher kuvailee vuoden 1980 tositapahtumia kuvittavaa jaksoa kirjan mieleenpainuvimmaksi.
– Siinä on maailmanlopun tunnelma, kun maa järisee ja mullistus tuntuu liittyvän Lenun ja Lilan uudelleen kohtaamisen seurauksiin. Ferrante kirjoitti, että tuossa hetkessäkin Lenu kykenee asettamaan sanansa järjestelmälliseen muotoon, eikä mikään enää järkytä hänen ydintään, näyttelijä pohtii.
– Siitä sain käsitykseni, millainen on tämän kirjan ja sarjan kauden uusi Lenu.
Ei ole liioittelua sanoa, että Napoli on yksi päähenkilöistä.
– Olisi mahdoton kuvitella Ferrantea ilman Napolia. Se on arvaamaton kaupunki, kuten naiset ovat arvaamattomia, Rohrwacher sanoo.
– Minulle se on myös maailman ainoa kaupunki, joka aina vain yllättää ihmiselämän monimuotoisuudella. Se on rajaton, täynnä arvoituksia.
