Asetelma on karu, mutta toisaalta ansaittu. Samaan aikaan kun Sveitsin naisten jääkiekkomaajoukkueen pelaajat juhlivat olympialaisten välieräpaikkaa, Suomen päävalmentaja Tero Lehterä antoi pettyneenä lausuntoja tiedotusvälineille.
Haastattelualueen toisesta päästä ja pelaajakäytävältä kantautuva sveitsiläisten riemu tallentui haastattelunauhureihin Lehterän sanojen kanssa.
Lehterä sanoi kantavansa vastuun tuloksesta myöhään lauantai-iltana Sveitsille kärsityn olympialaisten 0–1-puolivälierätappion jälkeen. Ottelu oli kuin kuva koko Naisleijonien turnauksesta.
– Daamit taistelivat tosi hienosti. Maalinteosta jäi kiinni, Lehterä niputti.
Taistelua riitti alusta asti myös kaukalon ulkopuolella, kun norovirus iski joukkueeseen ennen olympiaurakan alkua. Ensimmäinen ottelu piti siirtää viikolla eteenpäin alkusarjan loppuun, mutta Naisleijonat toipui nopeasti normaaliin harjoitus- ja pelivahvuuteen.
Kun pelit alkoivat, jälki kaukalossa oli karmeaa. Naisleijonat pelasi Milanossa viisi ottelua, teki kolme maalia ja päästi 14. Viidestä ottelusta tuli neljä tappiota ja vain yksi voitto.
Naisleijonat teki kolme maaliaan alkusarjaottelussa Sveitsiä vastaan. Muissa otteluissa Yhdysvaltoja, Tshekkiä, Kanadaa ja puolivälierässä Sveitsiä vastaan Suomi jäi maaleitta.
Javanainen, Varvio ja Laine
Lehterä muistutti, mistä maalinteossa on kysymys.
– Maalinteko on yksilötaitoa ja vaatii taitoa, voimaa, päämäärätietoisuutta ja röyhkeyttä, hän sanoi.
Naiset saavat sarjatoiminnassa usein huonoimmat peli- ja harjoitusvuorot, mutta vanerilevyjä, mailoja ja kiekkoja täytyy kuluttaa seuratoiminnan ulkopuolella.
– Maalintekoa harjoitellaan arjessa ja omatoimisesti. Arto Javanaisesta, Jarkko Varvioon ja Patrik Laineeseen, ei sitä laukausta ole tehty (joukkueen) treeneissä. Arki ratkaisee.
Sattumaa tai ei, Lehterä mainitsi vain miehiä. Hänet nimettiin Naisleijonien päävalmentajaksi viime toukokuussa Juuso Toivolan (tehtävässä 2022–25) työn jatkajaksi, ja naiskiekon maailma oli Lehterälle erittäin vieras, kuten hän myönsi.
Realiteetit ovat auenneet hiljalleen ensimmäisen päävalmentajakauden aikana, mutta isoja rakenteita hän ei ole valmis muuttamaan. Sen hän jättää liiton puku- ja toppatakkiosastolle.
– Liitto rakentaa uutta strategiaa ja tekee korjausliikkeitä, hän kuittasi naiskiekon osalta.
Ja jatkoi:
– Yksikään valmentaja tai liitto ei ole tehnyt koskaan yhtään jääkiekkoilijaa tai jalkapalloilijaa. Halu ja tahto lähtevät itsestä. Ajatellaan vaikka Ronja Savolaista. Jääkiekkoliitto ei ole tehnyt häntä vaan hän itse. Daami on tehnyt hirveän määrän töitä, Lehterä sanoi.
"Ei se riitä"
Savolainen on ollut Naisleijonien runkopuolustaja vuosikymmenen ja raivannut tiensä pihapeleistä kotimaiseen naisten pääsarjaan, Ruotsin naisten pääsarjaan ja Pohjois-Amerikan naisten ammattilaissarja PWHL:ään.
Savolainen myönsi nopeasti, mikä pelissä mätti Milanossa.
– Maalinteko tökki koko turnauksen. Maalinteko on toiminut koko kauden, mutta nyt oli vaikea startti. Ei sitä voi syyttää. Teimme kolme maalia koko turnauksessa. Ei se riitä.
Todelliset maalintekijät ovat olleet Naisleijonissa harvassa läpi historian.
Jo Naisleijonien menestynein päävalmentaja Pasi Mustonen (tehtävässä 2014–22) mainitsi usein maalinteon ja maalinteon tukitoimet, joissa riitti kehitettävää.
Lehterän avauskausi EHT-turnauksissa on sujunut hyvin, mutta tärkein näyttöpaikka olympialaiset meni pieleen ja todella pahasti.
– Parissa turnauksessa onnistuimme hyvin maalinteossa. En tiedä, olivatko joukkueet sitoutuneempia puolustamaan täällä olympialaisissa, hän mietiskeli.
Jotain pitäisi tehdä myös liitto- ja valmennustasolla. Naisleijonat jää Milano-Cortinassa historiansa heikoimpaan olympiasijoitukseen kuudenneksi. MM-kilpailuissa on tullut tällä vuosikymmenellä historian heikoimmat sijoitukset viisi ja kuusi.
