Ohjelmistoalalla on avoinna ainakin 10 000 työpaikkaa. Päteviä miehiä ei ole tarpeeksi ja naisia houkutellaan paikkaamaan tilannetta. Diginaiset eivät kuitenkaan ole vain hätävara, vaan heidän ongelmanratkaisukyvyn uskotaan hyödyttävän koko yhteiskuntaa.
Suomen noin 60 000 ohjelmointialan työntekijästä vain viidennes on naisia, vaikka digipalvelujen käyttäjistä puolet kuuluu hameväkeen. Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha on tilanteesta erittäin huolissaan. Hänen mielestään naisten vähyys alalla jopa varjostaa maan tulevaisuutta.
– Digitaalisuus lisääntyy joka alalla. Talous, terveydenhuolto ja jopa maatalous tarvitsee softaa. Ohjelmiston käyttöä ymmärtäville naisille on valtava tarve. Miksi naiset edes suostuvat käyttämään miesten suunnittelemia ohjelmia? Eivätkö he halua parantaa maailmaa? Roiha ihmettelee.
Yksi syy ohjelmointialan houkuttelemattomuuteen on väärä termistö. Ala mielletään usein pelkäksi mekaaniseksi koodaamiseksi. Työ sisältää kuitenkin ainakin yhtä paljon ongelmien etsimistä ja niiden ratkaisemista.
– Naiset ovat hyviä ongelmanratkaisijoita, Roiha kehuu, mutta ei silti suostu allekirjoittamaan väitettä miesten putkiaivoista.
Roiha sanoo, että tietojenkäsittelyä opiskellut nainen voi käytännössä valita työnantajansa ja sanella ehtonsa.
– Ohjelmistoalan yritysten lisäksi osaajista kisaavat esimerkiksi uusia palveluja kehittävä pankki- ja vakuutusala sekä julkishallinto. Näille ja muille aloille tarvitaan ainakin parituhatta uutta työntekijää.
Ohjelmointi on kuulunut koulujen opetussuunnitelmaan syksystä saakka. Sen toivotaan herättävän kiinnostuksen kipinän niin tytöissä kuin pojissakin.
Teksti:
Virpi Kupiainen-Ämmälä