Turkoosin muovikopin kylkeen on maalattu aurinko ja teksti "Fresh Life". Siirrettävän, ilman vettä toimivan kemiallisen käymälän mallikappale seisoo niitä valmistavan yrityksen pääkonttorin pihalla. Sanergy-niminen yritys on vuodesta 2011 lähtien valmistanut jo 7 500 vastaavaa käymälää, jotka palvelevat 250 000:ta ihmistä Kenian pääkaupungin Nairobin lisäksi Kisumun ja Eldoretin kaupungeissa.
– Muistan ikuisesti, kun ensimmäisenä työpäivänäni 11 vuotta sitten astuin slummin kujalla läjään, jonka kuvittelin olevan mädäntynyttä hedelmää, mutta se olikin ihmisen ulostetta, kertoo STT:lle Nairobissa Polycarp Namity, joka työskentelee Sanergyn asiakastukipäällikkönä.
– Nykyisin slummit ovat siistimpiä, ja niiden asukkaat ovat alkaneet ymmärtää puhtaamman elinympäristön arvoa, hän sanoo.
Sanergy vastaa käymälöiden valmistuksesta, kuljetuksesta, asennuksesta, huollosta ja tyhjentämisestä. Käymälöitä vuokraavat Sanergyltä vuokranantajat vuokralaisilleen, koulut ja kaupalliset toimijat, jotka veloittavat julkisen käymälän käyttäjiltä pienen maksun.
– Maksu on 5–10 Kenian shillinkiä eli vähempivaraisellekin hyvin kohtuullinen summa. Kouluttamattoman kaupunkilaisen päiväpalkka satunnaistöistä on yleensä 500 shillinkiä (noin 3,5 euroa), Namity sanoo.
Kymmenen prosenttia Nairobin jätteistä
Turvallisemman sanitaatiojärjestelmän kehittäminen ja käymäläjätteen kaupallinen hyödyntäminen esimerkiksi lannoitteeksi oli Sanergyn alkuperäinen motiivi liiketoiminnalle.
– Keniassa tarvitaan lannoitteita, 70 prosentilla kenialaisista ei ole käytössään turvallista käymälä- ja jätevesijärjestelmää, Keniassa on paljon koulutettua työvoimaa ja yritykselle hyvä toimintaympäristö palveluineen, listaa Sanergyn perustajajäsen ja toimitusjohtaja David Auerbach syitä, miksi yritys aloitti toimintansa juuri Keniasta.
Yrityksellä on yhteistyökumppani jo Sambiassa. Afrikan maiden lisäksi Auerbach näkee hyvät markkinaedellytykset muun muassa Latinalaisen Amerikan ja Aasian maissa sekä Intiassa.
– Tällä hetkellä keräämme jopa 150 tonnia jätettä päivässä. Käymäläjätteen lisäksi keräämme myös orgaanista jätettä elintarvikejalostamoista, markkinoilta ja ravintoloista. Tämä vastaa kymmentä prosenttia kaikista Nairobissa syntyvistä jätteistä, Auerbach sanoo.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan maailmassa yli 1,5 miljardia ihmistä elää ilman kunnollista sanitaatiota. Heistä yli 400 miljoonaa käyttää käymälänään katua tai luontoa.
Aiemmin lannoitteita tuotiin paljon Ukrainasta
Sanergy valmistaa keräämästään jätteestä lannoitteita, joita käyttää jo noin 10 000 kenialaista maanviljelijää.
– Lannoitteiden tuottaminen paikallisesti Keniassa on nyt entistäkin tärkeämpää. Aiemmin Keniaan tuotiin paljon lannoitteita Ukrainasta, Auerbach sanoo.
Yritys tuottaa jätteestä myös vaihtoehtoista eläinproteiiniravintoa lähinnä kanojen ja kalojen kasvattamoille.
‒ Jätteestä voidaan valmistaa myös biopolttoainetta, ja sitä voidaan käyttää jopa kosmetiikan raaka-aineena. Jätteen jatkojalostusmahdollisuudet ovat lähes rajattomat, Auerbach katsoo.
Sanergyllä on noin 20 rahoittajaa, joista ensimmäisiä ja edelleen merkittävä rahoittaja on suomalainen vaikuttavuussijoittaja ja kehitysrahoittaja Finnfund.
Avuksi ilmastonmuutoksen vaikutusten kohtaamiseen
Yritystä vuodesta 2017 asti rahoittanut suomalainen kehitysrahoittaja ja vaikuttavuussijoittaja Finnfund sijoittaa yrityksiin, joiden toiminnalla on laaja-alaisia kehitysvaikutuksia kehitysmaissa.
‒ Maataloustuotannon kehittäminen on tärkeä kehityshaaste Keniassa, kuten monissa muissakin Afrikan maissa. Myös sanitaatio on iso ongelma etenkin suurkaupungeissa, kuten Nairobissa, jossa yli puolet kaupunkilaisista elää ilman viemäriverkkoa, sanoo STT:lle Finnfundin rahoituspäällikkö Ari Nironen.
Hän pitää Sanergyä esimerkkinä isoihin kehitysmaiden haasteisiin hyvin vastaavasta innovatiivisesta kiertotaloushankkeesta.
‒ Sanergyn kehittämää mallia on mahdollista hyödyntää kaikissa kaupungeissa. Eläinproteiinia valmistaa moni yritys, mutta Sanergyn valttina on se, että se pystyy hyödyntämään sekä käymäläjätteen että orgaanisen jätteen eläinten ruuaksi sekä lannoitteiksi pelloille, Nironen sanoo.
Sanergy ja Finnfund teettivät kyselytutkimuksen kenialaisille Sanergyltä luonnonmukaisia lannoitteita ostaville maanviljelijöille. Kyselyn 300 vastaajasta puolet oli naisia. Vastaajilla oli keskimäärin noin yhden hehtaarin verran viljelypinta-alaa.
‒ Kaikkien vastaajien tuotanto oli lannoitteiden myötä kasvanut ja siten elämänlaatu parantunut. Lisätuloa kolme neljästä vastaajasta oli käyttänyt erityisesti lastensa koulutukseen, sanoo Finnfundin kehitysvaikutusneuvonantaja Marko Berglund.
Luonnonmukaiset lannoitteet auttavat maanviljelijöitä kohtaamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia, koska parempi tuotto auttaa viljelijää varautumaan kuivuus- ja tulva-aikoihin. Luonnonmukaisilla lannoitteilla on myös suoraa vaikutusta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
‒ Jätteen kerääminen ja hyödyntäminen lannoitteena vähentää metaani- ja typpipäästöjä, koska jäte ei enää mätäne kaatopaikalla, Berglund sanoo.
